Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

LAPIN SOTA Kaarina Honkasen toimittama ohjelmasarja

Julkaistu tisdag 3 maj 2005 kl 17.27
1 av 3
Bengt Pohjanen
2 av 3
Lotat auttoivat evakuoinnissa.Kuvassa Irma Larsson ja ylihoitaja Lena Svensson.
3 av 3
Veteraani Väinö Hyvönen kunniamerkkeineen.

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 60 vuotta jatkosodan loppumisesta.
Aseet vaikenivat syyskuun alussa, mutta sen jälkeen käytiin vielä syyskuusta marraskuuhun n.s. Lapin sota.

Suomi joutui sotaan entistä aseveljeä Saksaa vastaan, sillä saksalaiset eivät  poistuneet Suomesta aselepoehdoissa vaaditun määräajan kuluessa.

Ensimmäinen taistelu käytiin lokakuun ensimmäisenä päivänä klo 7.45 Röytän satamassa ja sota päättyi lopullisesti 27.4.1945.


Pohjois-Suomessa, Suomen Lapissa ja Pohjois-Norjassa oli jatkosodan loppuessa saksalaisia joukkoja n. 214.000 miestä, 32.000 hevosta ja 17.500 moottoriajoneuvoa sekä 180.000 tonnin materiaalivarastot.

Sota aiheutti noin 168 000 ihmisen lähdön evakkotielle. Evakuointi aloitettiin jo kesällä 1944  partisaaniuhan ja  aselevon jälkeen evakuointikäsky koski koko Lappia sekä kaikkia Pohjois-Suomen itäisiä kuntia.

 

Ruotsiin evakoitiin noin 56 000 henkeä

Torniosta kotoisin olevaa Irma Larssonia, silloista Irma Kurkelaa pyydettiin Haaparannalle täisaunotukseen - tulkiksi.


 

Entisestä aseveljestä tuli vihollinen

Robertsforsissa asuva veteraani Väinö Hyvönen osallistui Ihantalan taisteluun, jota pidetään koko jatkosodan yhtenä ratkaisevimmista ja vaikeimmista taisteluista. Siinä hän sai vamman, joka teki hänestä 15% invalidin. Rovaniemeläisenä hän joutui kuitenkin vielä Lapin sotaan.



 


Västerbotteniin sijoitettiin 17.000 evakkoa

Se ei ollut mikään pikku juttu. Organisoinnin hoiti silloinen kaupunginarkkitehti Dennis Sundberg. Hänestä tuli hankkeen majoituspäällikkö. Tilanne oli hänelle ja koko Ruotsille uusi eikä mitään valmiita suunnitelmia ollut. Hän pyysi apua eri viranomaisilta, sitä kuitenkaan saamatta. Ruotsalainen byrokratia hankaloitti asioiden hoitoa, eikä dramatiikkaakaan puuttunut. Saunat rakennettiin ajallaan ja luvat järjestyvät aikaa myöten.
Vastoinkäymiset kannustivat minua, sanoo Dennis Sundberg.

 


Evakkoon lähtö oli vieras ajatus, ja lähtö tuli yllätyksenä


Pellosta, Jarhuisen kylästä kotoisin oleva Anja Olofsson (o.s.Ojanperä) lähti matkaan jalan neljän sisarensa, isän ja äidin kanssa, ja karjan kanssa. Ruotsin puolelta he seurasivat, kuinka saksalaiset polttivat kotikylän ja kotitalon.


Sonja Puikko tuli nuorena tyttönä evakkoon Västernorrlantiin, Husumiin Ranualta.
Husumissa heidät majoitettiin Pelastusarmeijan suureen saliin. He nukkuivat aluksi siskonpetillä oljillä täytetyillä paperipatjoilla. Ahtaus, puute ja ruotsalaisten auttajien asenteet jäivät ikuisesti mieleen. Sodan päätyttyä Sonja Puikko kirjoitti evakkoajan muistoistaan  erään kustantajan järjestämää kirjoituskilpailuun. Tekstejä on julkaistu Tuhkasta nousi Lappi -kirjassa. Sonja lukee osan omaa tekstiään. 



 

Karjakin ajettiin evakkoon

Maire Sjöström asuu Norsjön Finnäsissä. Tälle suomalaisten niemekkeelle tuli ensimmäiset suomalaiset uudisraivaajat jo 1700-luvulla. 60 vuotta sitten sinne tuli nuoria suomalaisia tyttöjä, Lapin evakkoja ja heillä oli mukanaan myös lehmiä ja karjaa. 
Maire Sjöström tuli Sodankylästä, Mutenian kylästä, (joka nykyisin on Lokan altaan veden alla).



Uumajalainen Marjatta Lundmark oli 12 -vuotias Lapin sodan aikoihin.  Sotamuistot ja -kokemukset pysyvät mielessä ja ajatuksissa.

Kirjailija Bengt Pohjanen on perehtynyt sotaan

Bengt Pohjanen on syntynyt sotavuosina, ja sota on aina kiinnostanut häntä. Hän on tutkinut ja lukenut sotatapahtumista ja haastatellut sodan kokeneita ihmisiä.
Hän on kirjoittanut Lapin sodasta nuorisokirjan Saksan tuli polttaa/Land i lågor. Kirja on ainoita Ruotsissa julkaistuja sodan kuvauksia. Land i lågor oli August-palkintoehdokkaana ilmestymisvuonna 1992.
Kuuntele Bengt Pohjasen ajatuksia. Toimittajana Juha Tainio.

Lapin sodassa kaatui 774 ja haavoittui n. 3000 suomalaista. Saksalaiset polttivat ja häivittävät Lapin perusteellisesti.
Petsamolaiset menettivät kotinsa pysyvästi.

Lapin sodassa oli Suomelle tärkeää se, että Neuvostoliiton asettamat aselepoehdot täytettiin ja Suomi saattoi aloittaa siirtymisen rauhan aikaan.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".