Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Teemaviikko #språkband 3.-7.11.

Kielitieteilijä ei usko kielen vaikuttavan suhteisiin: "Vanhempien ongelma, ei lasten" #språkband

Julkaistu torsdag 6 november 2014 kl 10.50
Kielitieteilijä: Ei vaikuta kielteisesti suhteeseen
(1:38 min)
#språkband - Sisuradion teemaviikko, Sisuradios temavecka. Foto: Noora Holm, Sisuradio

Moni vanhempi, joka yrittää opettaa lapselleen suomea voi törmätä tilanteeseen, jossa lapsi ei halua puhua suomea. Vanhempana voi itse myös kokea ettei voi puhua kaikesta suomeksi, koska lapsi ei taida kieltä tarpeeksi hyvin. Kielitieteilijä Bo Norlund, on kuitenkin sitä mieltä, että ongelmat elävät useimmiten ainoastaan vanhemman omassa päässä.

Bo Norlund opettaa kulttuurien välistä kommunikaatiota Malmön korkeakoululla. Hän sanoo, ettei vanhempien kannata huolestua siitä, että kieli vaikuttaisi suhteeseen kielteisesti.

– Ongelma on useimmiten vanhempien. Lapsilla ei ole ongelmia asian kanssa, mutta vanhemmat voivat loukkaantua. Jos olemme huolestuneita kielenoppimisesta, niin keskittykäämme siihen.

Bo Norlundin mukaan vanhemmasta voi tuntua loukkaavalta esimerkiksi kun kokee, ettei lapsi tahdo kertoa asioita juuri hänelle, jos joutuu puhumaan kielellä joka tuntuu liian vaikealta. Mutta lapsen näkökulmasta on aivan luonnollista puhua vanhempiensa kanssa eri asioista.

Kuulostaa uskomattomalta

Samalla hän toteaa, että voi tietysti loukkata kaikkien osapuolien tunteita, jos joudutaan tilanteeseen jossa ei voida puhua syvemmistä tunteista kielellä, jonka molemmat taitavat.

Siitä huolimatta hänestä kuulostaa uskomattomalta, että lapsen ja vanhemman suhde loppupäässä voisi vaikuttua negatiivisesti siitä, että vanhempi on yrittänyt opettaa lapselleen toista kieltä kuin ruotsia.

Jos kommunikaatio ei toimi, se johtuu yleensä muista syistä kuin kielestä, hän sanoo.

– En ole koskaan kuullut puhuttavan tapauksesta, jossa lapsi on kasvanut kummankin vanhemman kanssa, muttei aikuisena pystyisi kommunikoimaan sekä äidin että isän kanssa.

– Eli siinä tapauksessa se ei johdu kielestä?

– Ei johdu. Löydämme tavan kommunikoida ihmisten kanssa, joiden kanssa elämme. Uskon että siinä harjoitellaan myös kommunikaatiota, joka on paljon kieltä syvempää.

Puhutaanko perheessäsi eri kieliä? Miten se vaikuttaa lapsen ja vanhemman väliseen siteeseen? Jaa kokemuksesi! Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa hashtagilla #språkband.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".