Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

"Fysioterapia lasten kanssa on leikkimistä"

Julkaistu onsdag 12 november 2014 kl 18.30
Anna Dejler: "Cp on vaan yksi diagnoosi"
(5:56 min)
Fysioterapeutti Anna Dejler, kuva: Tytti Jussila / SR Sisuradio
Fysioterapeutti Anna Dejler, kuva: Tytti Jussila / SR Sisuradio

Fysioterapeuttina työskentely lasten ja nuorten parissa vaatii paljon mielikuvitusta, Anna Dejler kertoo. Hänen tavallisin asiakkaansa on 3-18-vuotias lapsi, jolla on cerebral pares, cp-vamma.

Fyysinen ja psyykkinen vaikeus eivät kulje käsi kädessä

Cerebral pares tunnetaan nimellä cp-vamma. Se on syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu aivovaurio, joka aiheuttaa liikunnallisia rajoitteita. Siihen voi liittyä myös mm. vaikeuksia hahmottamisessa tai puheen tuottamisessa, kuulo- tai näkövamma, henkinen kehitysvammaisuus tai epilepsia.

Fyysinen ja psyykkinen vaikeus eivät kuitenkaan ole yhteydessä toisiinsa, Anna Dejler kertoo:
– Voi esimerkiksi olla tosi paljon fyysisiä vaikeuksia, mutta pystyy käymään tavallista luokkaa koulussa muiden lasten kanssa.

 

"Cp-vamma on vain diagnoosi"

Anna ei itse ajattele cp-vammaa sairautena ja hän pyrkii jakamaan omaa ajatusmaailmaansa myös asiakkaanaan käyville lapsille:

”Mä joskus sanon niille, että ethän sä ole sairas. Sä olet täällä ja me treenataan yhdessä. En mä ajattele, että he ovat sairaita. Niillä on vaan yksi diagnoosi ja muuten he ovat ihan terveitä!”

 

Fysioterapeuttina lasten parissa työskentely vaatii paljon mielikuvitusta. Harjoituksista on tehtävä hauskaa leikkiä ja teini-ikäisillä harjoittelussa auttaa esimerkiksi musiikki. Anna Dejler nauttii työstään, sillä hänestä on mukava nähdä, kuinka paljon ihmiset pystyvät tekemään enemmän, kuin he uskoisivat.

 

Liikkuvuutta helpotetaan venyttelemällä

Anna kertoo, että cerebral pares -lapsilla liikkuvuutta vaikeuttaa eniten lihasjäykkyys ja jännittyneisyys, joka vaikuttaa epäsuorasti myös nivelten toimintaan. Liikkuvuutta lähdetään parantamaan usein esimerkiksi venyttelemällä lihaksia.

”Jos jalassa on jännittynyt lihas, lapsi voisi seistä ylämäessä ja sieltä heitellä vaikka palloa mun kanssa ja saada samalla venyttelyä. Se vois olla yks esimerkki!”

 
Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".