Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Markku Huovilan pakinat

Kolumni: Rauta-aikaa

Julkaistu torsdag 6 november 2014 kl 06.15
Kiirunasta New Yorkiin
(3:34 min)
Sampo. Piirros Markku Huovila

Kun luin pienenä Kalevalaa, ymmärsin että maailma ja sen kaikki ihmeet tulevat joko linnun munasta tai kiven sisästä. Olin kiinnostunut maantiedosta, osasin maailman pisimmät joet, korkeimmat vuoret sekä suurimmat kaupungit. Opin nimiä, joiden edessä tunsin itseni pieneksi: Brahmaputra, Aconcagua, New York, Kiirunavaara.

Ensi ajattelemalla voisi tuntua, ettei Kiirunalla ja New Yorkilla ole hirveän paljon yhteistä, mutta totuus on toinen. Ollessani kymmenvuotias maailman suurin kaupunki väkiluvultaan oli New York. Maailman suurin kaupunki pinta-alaltaan taas oli Kiirunavaara. Tänään New Yorkissa asuu 8,2miljoonaa ihmistä, ja maailman kiirunapopulaatio on 8,2 miljoonaa yksilöä, siinä on jo yhteistä kerrakseen.

Kiiruna on kanalintu, New York on sen muna. New Yorkia ei olisi olemassa ilman Kiirunaa.Teräspalkit, joista pilvenpiirtäjät rakennetaan, syntyvät rautamalmista. Kaikki maailman metropolit on louhittu vuoresta, ne ovat Kiirunoitten munimista munista tehty.

New Yorkin pörssi romahti 1929, mikä johti Hitlerin valtaannousuun ja toiseen maailmansotaan, josta olisi voinut tulla paljon lyhyempi, jollei Kiirunasta olisi niin ahkerasti rahdattu rautamalmia saksalaisten sotakoneisiin. Natsi-Saksa romahti Kiirunasta huolimatta, Kiiruna taas ei romahda koskaan, koska se ehditään sitä ennen muuttaa pois paikoiltaan.

Kuriositeettinä mainittakoon, että Natsi-Saksan romahtaessa Hitler posautti itsensä hengiltä ruotsalaisesta malmista munitulla saksalaisella paukkuraudalla, tasan 8,2 metriä maanpinnan alla sijainneessa bunkkerissaan.

Ruotsi on miljardivoittoja haalivien ulkomaisten kaivosyhtiöiden eldorado. Ne varastavat laillisesti kultamunia maan sisästä Lapin kaukaisimpia kolkkia myöten, maksamatta veroa enempää kuin 0,2 promillea. Valtio hoksaa vetäneensä itseään nenästä vasta nähdessään maisemaan jääneet saasteitten täyttämät mustat aukot, mutta silloin yhtiöt ovat jo kadonneet aarteineen vuorten taa.

Saamelaisilta vietiin viime vuosisadalla kaikki paitsi porotalous, mutta kohta viedään sekin kaivospuulaakien räjäytellessä ammottavia aukkojaan porojen vaellusreiteille. Saamelaisten ikimuistoiset nautintaoikeudet ovat olleet skånea sortavien ruotsidemokraattienkin hävityslistalla puolueen metsästäessä itselleen äänikarjaa Lapin etnisestä enemmistöstä julistamalla että poronhoito pitää laskea vapaaksi, niin että kaivostyöläisellekin antautuisi mahdollisuus nousta vaarojen uumenista lasso ja leuku vyötäisillään vuolemaan saamelaisten leipää. Koskei Ruotsista voi tehdä rotuerotteluvaltiota, niin tehdään sitten poroerotteluvaltio.

Kiirunassa on aina tiedetty, että vaarassa piilee onni, ja se on sieltä haettava, vaikka se menisikin osakkeenomistajille. New Yorkissa taas, missä elämä on elokuvaa, on aina tiedetty, että onnessa piilee vaara, ja se on koettava, vaikka joutuisi kiven sisään.

Kalevalassa, joka ei ole elokuvaa vaan kansanviisautta, opitaan että jollei onnen anneta pysyä kiven sisässä, se ei ole pysyvää.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".