Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Miksi menetetyn kielen takaisin ottaminen on niin vaikeaa?

Julkaistu onsdag 12 november 2014 kl 15.04
Juuson malli: Näin voit avata kielilukot
(3:08 min)
Katarina Kieri
1 av 2
Vanhat tunteet häiritsevät kirjailija Katarina Kierin yrityksiä oppia vanhempien äidinkieli suomi . Kuva/Foto: Salla Valtari / Sveriges Radio Sisuradio
Leena Huss. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari/Sveriges Radio Sisuradio
2 av 2
Tutkija Leena Huss on törmännyt Språkspärr-ilmiöön omissakin etäläsaamea koskevissa tutkimushankkeissaan . Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari/Sveriges Radio Sisuradio

Monet kokevat, että menetetyn suvun kielen takaisin ottaminen on vaikeaa. Negatiiviset tunteet estävät kielen oppimista. Tästä ilmiöstä on saamelaisten keskuudessa Ruotsissa ja Norjassa alettu käyttämään termiä 'språkspärr'.

Suomen kielen professori, vähemmistökielitutkija Leena Huss Uppsalan yliopistosta kertoo mistä Språkspärr-ilmiössä on kyse:

"Tässä on kysymys siitä, että kieli ja tunteet liittyvät tiukasti yhteen varsinkin vähemmistökielitilanteessa. Kun kieltä aletaan elvyttämään, tulee monille vanhat muistot ja kokemukset mieleen, jotka voivat olla postiivisia, mutta ovat monesti surullisia, negatiivisia ja vaikeita ja ne vaikeuttavat kielen oppimista."

Monia kielen oppimisen vaikeus hämmästyttää:

– On monia, jotka ovat todella päättäneet ottaa kielensä takaisin ja vasta silloin huomaavat, ettei se ollutkaan niin helppoa ja ihmettelevät sitä. He ajattelevat, että heillä nimenomaan pitäisi olla hyvät mahdollisuudet oppia, kun ovat ehkä lapsena kuulleet kieltä ja vieläkin ehkä ymmärtävät sitä.       

"Vanhat tunteet jäljellä minussa"

Kirjailija Katarina Kieri on yksi niistä, joka on saanut kokea tämän.

Kierin vanhemmat ovat kotoisin suomenkielisestä Tornionlaaksosta, mutta kuuluvat sukupolveen, jolta kiellettiin suomen puhuminen koulussa. Lapsena Katarina ei täten koskaan oppinut suomea ja kielen takaisin valtaaminen aikuisena on osoittautunut vaikeaksi:  

Eikä Katarina Kieri ole tunteidensa kanssa yksin. Språkspärr-ilmiö on Norjan puolella todettu tutkimuksissa ja käytännön saamen kielen opetustyössä.

Kielilukon voi avata KBT-menetelmällä 

Norjassa on myös kehitelty menetelmä sille, miten oppimista haittaavat kielilukot voidaan purkaa, professori Leena Huss kertoo:   

– Sosionomi Jane Juuso Pohjois-Norjan Nessebystä on kehittänyt menetelmän, joka perustuu kognitiiviseen käyttäytymisteoriaan (KBT). Siinä keräännytään keskustelupiireihin, joissa vetäjänä on tämän menetelmän taitava ihminen. Sen avulla pienin pienin askelin yritetään hallita niitä tunteita ja päästä niiden tunteiden ylitse, jotka vaikeuttavat kielen oppimista.      

Ei tarvitse hävetä

Leena Hussin mukaan menetelmällä on saatu hyviä tuloksia aikaan:

– Tärkeää on jo se, että osallistujat itse ymmärtävät, miksi kielen oppiminen voi olla niin vaikeaa. Monille tulee häpeän tunteita, että 'minunhan pitäisi osata tämä kieli niin hyvin, koska sitä pienenä kuulin' ja he miettivät 'miksi minä en tähän pysty koska kaikki muut pystyvät'. Jo se, että he ymmärtävät, mistä tässä on kyse, ja ettei sitä tarvitse hävetä, ettei kielen takaisin ottaminen ole niin helppoa, on hyvä tulos!      

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".