Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Norlannin Sisuradio

Tornionjoen kesän ennätyksellinen lohisaalis summattiin

Publicerat tisdag 11 november 2014 kl 19.00
Tornionjoen lohennousu ylsi sataan tuhanteen
(5:22 min)
Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission avustava sihteeri Camilla Ahlstrand ja Lapin liiton projektikoordinaattori Katja Blomberg ottivat vastaan RKTL:n Atso Romakkaniemen ja Tapani Pakarisen lohi- ja veisparlamenttiin tiistaina. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
1 av 2
Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission avustava sihteeri Camilla Ahlstrand ja Lapin liiton projektikoordinaattori Katja Blomberg ottivat vastaan RKTL:n Atso Romakkaniemen ja Tapani Pakarisen lohi- ja veisparlamenttiin tiistaina. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Lohi- ja vesiparlamentin yleisö ja sen luennoijat, joista edessä Eviran Perttu Koski, ovat suureksi osaksi miehiä. Lohi saa miehet liikkeelle. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
2 av 2
Lohi- ja vesiparlamentin yleisö ja sen luennoijat, joista edessä Eviran Perttu Koski, ovat suureksi osaksi miehiä. Lohi saa miehet liikkeelle. Kuva/Foto: Hannele Kenttä

Tornionjoen ennätysmäinen lohikesä on nyt tarkasteltu syitä ja seuraamuksia myöden. Kattilankosken kaikuluotaimen ohittaneiden lohien määrä nousi yli sataan tuhanteen.

– Ilman muuta vuosikymmenien ennätys ja vastaavanlaista saadaan hakea aina viime vuosisadan alkupuolelta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkia Atso Romakkaniemi summaa Torniossa pidetyssä Ruotsin ja Suomen yhteisessä Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentissa. 

Ennätyksellisen lohikesän takana on useampiakin syitä. Yksittäisesti ehkä suurin on merikalastuksen merkittävä väheneminen ja meriolosuhteiden parantuminen, ja poikastuotannon kymmenkertaistuminen.

– Lopputuloksena on hieno kesä, Romakkaniemi sanoo.

Suuria eroja rinnakkaisissakin joissa

Mainio kesä näkyi myös jokisaaliissa ja kalastusmatkailun lisääntymisenä. Merellä vastaavaa ei huomattu, koska suurin osa lohiparvista ehti livahtaa jokeen ennen kuin kalastus oli sallittua Suomen puolella. Ruotsin puolella kalastus ehdittiin aloittaa huippuparvien aikaan, mutta kiintiön tultua täyteen se piti lopettaa jo heinäkuun puolessa välissä.

Kainuunväylällä eli Kalixjoella kesä ei ollut lohen suhteen yhtä antoisa. Tämä johtuu kutuvaelluksen luonnollisesta vaihtelusta, mikä saattaa näkyä aivan vierekkäistenkin jokien poikkeavuutena, koska lohi on uskollinen syntymäjoelleen.

Olisiko ensi kesänä Kainuuväylän vuoro?

Romakkaniemi ei uskalla mennä arvaamaan, olisiko ensi kesänä virvelit ja veneet suunnattava kohti Kainuunväylää, eikä myöskään sitä, että ensi kesä olisi tämän kesän veroinen. Sen hän kuitenkin tohtii luvata, että määrät pysyvät melko korkealla ensi kesänäkin.

Jokivarren kalastajat ja Tornio - Muoniojokiyhdistyksen jäsenet Göte Ylinenjärvi ja Eskil Dradkvist ovat niin ikään tyytyväisiä lohimäärien lisääntymiseen joella. Heitä huolestuttaa kuitenkin viime kesän suuri lohikuolleisuus.

Lämmin vesi aiheutti lohikuolemia

Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) Perttu Koski kertoi lohien kuolleisuuden takana olevista mahdollisista syistä. Kesän helleaalto, joka aiheutti vesien lämpenemisen reilusti yli 20 asteeseen, oli lohelle rasitus.

– Mielestäni viikkoja jatkunut kuuman veden kausi on jo yksistään riittävä tekijä selittämään normaalia suurempaa kuolleisuutta, Koski arvioi.

Ihovaurioihin monta syytä

Joelta löydetyistä kuolleista kaloista löytyi myös ihovaurioita, joiden syitä on aihetta tutkia tarkemmin. Mahdollisia vaihtoehtoisia syitä voivat olla määräys päästää rasvaeväiset lohet takaisin veteen ennen luvallista päivämäärää merellä, Matkakosken rokastuskalastus," pyydä ja päästä" -kalastus, kaivoksen ja maatalouden päästöt.

– Ihomuutosten muoto ja sijainti sopii suuressa osassa kaloja havaspyydyksessä olon aiheuttamiksi, Koski toteaa.

Kun kalan iho vaurioituu, normaalit vesihomebakteerit lisääntyvät varsinkin silloin kun vesi on lämmintä.

Tornionjoki ei ollut ainoa Perämereen laskeva joki, jossa epätavallisen suurta kuolleisuutta esiintyi. Mistään tarttuvasta viruksesta tai bakteerista ei ollut kysymys sielläkään.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".