Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Katri Nisulan kolumni

Syrjäseutujen lukiot lakkautuslistalla

Julkaistu torsdag 13 november 2014 kl 06.00
Joutuvatko lukiolaiset muuttamaan kotoa uudistuksen myötä?
(3:01 min)

Kirjeenvaihtajamme Katri Nisula pohtii kolumnissaan suomalaisen koulun tulevaisuutta. Suomessa hallitus puuhaa nimittäin suurta lukiouudistusta, jolla saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia. Häviäjiä ovat syrjäseutujen asukkaat.

Suomi on pinta-alaltaan suuri maa, mutta ihmisiä, kuten tiedetään, täällä on vähän. Välimatkat ovat pitkiä, mutta tähän saakka Suomessa on vallinnut yhteisymmärrys siitä, että yhteiskunnan pitää tarjota kaikille kansalaisilleen tasavertaiset palvelut huolimatta siitä, asuuko kansalainen Utsjoella vai Hangossa saati sitten Helsingissä.

Nyt tästä periaatteesta tunnutaan olevan pikku hiljaa luopumassa. Yksi esimerkki on pääministeri Aleksander Stubbin hallituksen ajama lukiouudistus, jonka valmistelu aloitettiin jo edellisen pääministerin Jyrki Kataisen kaudella. Lähtökohtana uudistuksessa on se, että jatkossa opetusta saisivat järjestää vain yli 500 oppilaan yksiköt. Käytännössä uudistus tarkoittaisi kuoliniskua usealle sadalle lukiolle.

Toimittaja Petri Laukka laskeskeli taannoin Kalevan pääkirjoitussivulla, että uudistuksen jälkeen esimerkiksi Lappiin ja Kainuuseen jäisi jäljelle yksi lukio kumpaankin. Koko Pohjois-Suomeen lukioita jäisi viisi kappaletta.

Koulumatkat ovat Suomen syrjäseuduilla pitkiä jo nyt. Harvinaista ei ole että pienetkin koululaiset kuluttavat aikaa bussissa istuen kaksi tuntia päivässä. Uudistuksen jälkeen tämä ei enää riittäisi. Esimerkiksi alussa mainitulta Utsjoelta Rovaniemelle, jossa Lapin ainoa lukio jatkaisi, on neljä ja puolisataa kilometriä. Siellä ei enää päivän aikana käydäkään kääntymässä.

Käytännössä oppilaan pitäisi siis muuttaa lukiopaikkakunnalle asumaan. Moni varmaan lapsensa opintielle lähettäisikin, onhan koulua käyty toisella paikkakunnalla ennenkin, mutta osalle vanhemmista matkasta voisi tulla kynnyskysymys. Etenkään muita köyhemmillä perheillä ei olisi varaa lähettää lapsiaan toiselle paikkakunnalle. Monessa perheissä mietittäisiin varmasti myös, onko 16-vuotias on lopulta valmis asumaan yksikseen kaukana vanhemmistaan.

Valtiosääntöoikeuden tutkija Pauli Rautianen pohti pari päivää sitten Ylen haastattelussa, onko Suomi pian asettumassa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidensa vastaiseen tilaan. Hänen mukaansa hallituksen säästötoimet kohdistuvat pahiten juuri syrjäseuduilla asuviin suomalaisiin.

Samassa jutussa haastateltu Pohjois-Suomessa aiemmin työskennellyt lääkäri Henri Visuri mietti koulumatkojen vaikutusta lasten terveyteen. Hänen mukaansa pitkiä aikoja linja-autossa viettävät lapset ovat ylipainoisempia kuin muut.

- Onko järkevä maksaa veroja, jos niillä ei saa lähialueelta mitään, Visuri kyseli.

Suomi rakennettiin aikoinaan hyvinvointivaltioksi nimenomaan koulutuksen avulla. Vuosikymmeniä mantrana oli, että maalla ei ole varaa menettää yhtään lahjakkuutta. Nykyisessä hallituksessa ilmeisesti ajatellaan, että syrjäseutujen lahjakkuusreservi on jo käytetty. Vai olisiko niin, että Helsingissä ikänsä asuneelle kansainväliseen ilmapiiriin kasvaneelle päättäjäeliitille syrjäseutujen elinolosuhteet ovat täysin tuntemattomia? Poliittisista valinnoista joka tapauksessa on kyse.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".