Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Språkspärr-projekti auttaa valtaamaan kieltä takaisin

Julkaistu torsdag 13 november 2014 kl 12.00
Kotitehtävänä puhua saamea äidilleen ruotsin sijaan
(2:21 min)
Kielikeskuksen Språkspärr-projekti perustuu norjalaisen Jane Juuson menetelmään kielen takaisin valtaamisesta.
1 av 2
Kielikeskuksen Språkspärr-projekti perustuu norjalaisen Jane Juuson menetelmään kielen takaisin valtaamisesta.Saamelainen kielikeskus on kääntänyt Juuson kirjan "Tar språket mitt tilbake" ruotsiksi.
Sylvia Sparrock. Foto: Privat
2 av 2
Kielikonsulentti Sylvia Sparrock. Kuva/ Foto: Privat

Monet kokevat, että menetetyn suvun kielen takaisin ottaminen aktiiviseen käyttöön on vaikeaa. Saamen kielen kielikeskus Östersundissa päätti auttaa ja järjesti kurssin, jonka tarkoituksena on, että osanottajat pääsisivät eroon eteläsaamen käyttöön liittyvistä negatiivisista tunteistaan ja uskaltaisivat käyttää kieltään aktiivisemmin.  

Kun Saamen kielen kielikeskus avasi ovensa vuonna 2010, oltiin siellä tietoisia siitä, että samelaisten keskuudessa on ihmisiä, jotka osaavat jonkin verran saamea tai ovat sitä lapsena oppineet mutta eivät kieltä käytä.

Keskuksessa epäiltiin, että tämä saattoi osittain johtua niin sanotusta språkspärr-ongelmasta, eli siitä, että kieleen liittyvät negatiiviset tunteet ja ajatukset estävät kielen käyttöä, kertoo keskuksen kielikonsulentti Sylvia Sparrock. 

– Saame ja muut vähemmistökielet ovat 'sydämen kieliä' , mikä tarkoittaa, että niihin liittyy tiivisti tunteet ja ihmissuhteet. Siksi näiden kielten uudelleen valtaaminen tai takaisin ottaminen voi olla paljon monimutkaisempaa, kuin esimerkiksi aivan uuden kielen oppiminen kielikurssilla. Kielihän ei ole vain kieli, vaan siinä on muun muassa kyse identiteettistä, yhteen kuulumisesta ja itsetunnosta!

Kun haluaa mutta ei uskalla

Sylvia Sparrock hahmoittelee Språkspärr-ilmiötä näin: 

– Kun haluaa puhua vähemmistökieltä mutta ei uskalla, voi olla kyse språkspärr-ilmiöstä, eli että kielen puhumisen liittyy negatiivisia ajatuksia. Ne voivat esimerkiksi olla, että 'olen niin huono tässä kielessä', 'en osaa tarpeeksi hyvin' ja nämä ajatukset johtavat siihen, ettei koskaan aloita kielen puhumista, vaikka kovasti haluaisi, ja vaikka kaipaakin mukaan vähemmistökieliyhteisöön.

Juuson kurssi myös Ruotsiin

Ilmiön omassa työssään havainnut norjalainen sosionomi Jane Juuso on kehittänyt menetelmän sille, miten tällaiset kielilukot -språkspärrar voidaan avata.

Saamelaisten kielikeskus päätti kokeilla menetelmää myös Ruotsissa. Lehti-ilmoituksen avulla kurssille saatiin yhdeksän 28-55-vuotiasta osanottajaa.

"Kun nostat pelkosi valoon, ne hälvenevät"

Kurssilla käytiin läpi saamen puhumiseen liittyviä pelkoja kogniitiviseen käyttäytymisteoriaan (Kognitiv beteendeteori) perustuvan menetelmän avulla.

– Me keskustelimme näistä esteistä, katsoimme ongelmaa, nostimme niin sanotusti kissan pöydälle. Ja vain se, että jakaa kokemuksensa muiden kanssa, auttaa yleensä pienentämään pelkoa. Haimme myös aktiivisesti vaihtoehtoisia tapoja ajatella esimerkiksi tilanteesta, jossa puhuu saamea ja kaikki sanat eivät mene täydellisesti oikein.  

Osallistujat saivat myös konkreettisia kotitehtäviä, jotka voivat esimerkiksi olla, että henkilön tuli kokeilla puhua perheenjäsenelleen saamea ruotsin sijaan tai puhua saamea julkisella paikalla.

Myös kurssilla saamen puhumista harjoiteltiin käytännön toiminnan kuten leipoimisen, käsitöiden tai museovierailuiden yhteydessä.

Uusia kursseja tiedossa?

Kurssin avulla osallistujat onnistuivat madaltamaan kieliesteitään, kertoo Sylvia Sparrock:

– Osallistujien kieliesteet, språkspärrar, eivät ehkä hävinneet kokonaan, mutta ne vähenivät huomattavasti ja tämä oli muutenkin positiivinen kokemus mukana olleille.

Nyt hankkeelle toivotaan jatkoa.

– Näemme, että tarvetta olisi, että tällainen kurssi järjestetään muuallakin kuin eteläsaamen kielialueella. Meillä on sunnitelmia siitä, että jatkaisimme tätä kurssitoimintaa, mutta emme vielä tiedä missä ja miten.  

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".