Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Saamen kielelle ei ollut tilaa nomadikouluissa

Julkaistu måndag 17 november 2014 kl 09.44
Saamen kieltä pidettiin turhana
(1:26 min)
Renarna ser ut ungefär som en hjort eller ett rådjur. De har stora horn.
1 av 2
De här renarna är fotograferade av Mats Andersson för Wikimedia Commons.
Otso Kortekangas on perehtynyt saamelaisten koulutukseen ajalta kun kansakoulut tulivat. Foto Marja Siekkinen
2 av 2
Otso Kortekangas on perehtynyt saamelaisten koulutukseen ajalta kun kansakoulut tulivat. Foto Marja Siekkinen

Saamen kielellä ei ollut sijaa saamelaislasten opetuksessa Ruotsissa viime vuosisadan alkupuolella. Kielen poissulkemisen tavoitteena oli assimiloida enemmistösaamelaiset, jotka eivät olleet poronhoitajia.

Saamelaisista valtio katsoi hyötyvänsä vain, jos he harjoittivat poronhoitoa. Sen takia poronhoitoa opettiin saamelaislapsia varten perustetuissa nomadikouluissa. Kaikki opetus niin kutsutuissa nomadikouluissa tapahtui ruotsiksi. Myös poronhoitoa opetettiin ruotsiksi.

– Kansantaloudellisia piirteitä ajateltiin niin, että saamelainen voi ainoastaan olla tuottoisa Ruotsille poronhoitajana. Totta kai siihen liittyy myös sosioevolutionistisia tai suorastaan rasistisia piirteitä. Ajateltiin, että saamelainen ei voi olla muuta kuin poronhoitaja. Metsästys ja kalastus jäivät sivuosaan. Ruotsissa saamelainen määrittyi nimenomaan poronhoidon kautta, sanoo Tukholman yliopiston saamelaistutkija Otso Kortekangas.

Meänkieleen suhtauduttiin saameakin kielteisemmin

Kouluissa suhtautuminen saamen kieleen ei kuitenkaan ollut yhtä kielteistä kuin opettajien suhtautuminen meänkieleen. Otso Kortekangas pohtii mistä erot johtuvat.

– Politiikka meänkielisiä kohtaan on mitä ilmeisemmin ollut kovempaa mitä tulee kieleen. Saamen kieltä pidettiin ehkä lähinnä turhana, mutta ei niinkään riskitekijänä. Meänkieltä pidettiin enemmän turvallisuusuhkana myös Suomen läheisyyden kannalta. Saamen kieleen suhtaudutiin historiallisesti myös kirkon kautta hieman positiivisemmin.

Saamelaistutkija Otso Kortekangas kertoo, että ei-saamelaistaustaisten opettajien saamen kielen taidot olivat todennäköisesti aika heikot, eikä heidän odotettu opettelevan saamen kieltä, vaan opetuskieleksi riitti ruotsi.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".