Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Markku Huovilan kolumni

Kolumni: Molotovin cocktail

Julkaistu torsdag 20 november 2014 kl 06.30
"Kapteeni Kuittinen ei saanut keksinnöstään kemian nobelia"
(3:32 min)
Molotovin cocktail. Piirros Markku Huovila
Piirros Markku Huovila

Ruotsalaiset keksinnöt ovat maailmankuuluja. Ne erottaa suomalaisista keksinnöistä siitä, että ne ovat rauhanomaisia ja Ruotsin muotoisia, pitkulaisia kuten dynamiittipötkö, lämpömittari, jakoavain, maitotölkki.

Suomalaiset keksinnöt taas eivät ole lainkaan sidottu Suomen maantieteelliseen muotoon, esimerkkinä abloy-lukko, Suomi-konepistooli ja AIV-rehu. Poikkeuksena on ainaajankohtainen Molotovin cocktail, ruotsalaisiakin keksintöjä maailmankuulumpi nerokas panssarintuhoase. Sen kehitti talvisodan kynnyksellä Korian varuskunnassa kapteeni Kuittinen, mallinaan jo Espanjan sisällissodassa käytetty polttopullo.

Suomalainen viinapullon sisältämä cocktail koostui jätespriin, petroolin ja tervansekoituksesta. Kun se heitettiin päin tankkia, seurasi täystuho. Talvisodan taisteluissa Neuvostoliitto menetti lähes 2000 panssarivaunua, joista moni kuitattiin Kuittisen aseen tiliin.

Sodassa viinapullo teki suomalaisista sankareita ja heidän vihollisistaan sankarivainajia. Rauhan aikana asia on toisin - jos tartuu pulloon, tulee itse räjähtäneeksi.

Kapteeni Kuittinen ei saanut keksinnöstään kemian nobelia, koska Suomen nobelkiintiö oli jo täynnä, Frans Emil Sillanpäälle kun oli juuri jaettu kirjallisuuspalkinto keksimästään murhetarinasta. Toinen syy jättää kapteeni ilman nobelia oli se, että Ruotsissa pelättiin Neuvostoliiton tulevan pommittamaan Kuninkaallista Tiedeakatemiaa, jos Molotov-cocktail palkittaisiin, olihan se pommittanut jo Rajamäen viinatehdastakin nähtyään että ensimmäisten polttopullojen korkeissa luki Alko-Rajamäki.

Kuittinen ei murehtinut sitä, että sai jäädä nuolemaan näppejään. Hän oli jo talvisodassa oppinut, että vaikka taistelut voitetaankin, niin sota hävitään.

Nimensä Molotovin cocktail sai ulkoministeri Molotovin joulukuussa 1939 pitämästä radiopuheesta, jossa tämä väitti etteivät Neuvostoliiton pommikoneet pudota Suomeen muuta kuin ruoka-apupaketteja. Pommeja alettiin kutsua Molotovin leipäkoreiksi, joihin suomalaiset vastasivat sopivalla cocktaililla.

Koetin 50-luvulla opetella luistelemaan läheisessä metsässä sellaisen leipäkorin jättämässä jäljessä, veden täyttämässä pommikuopassa, joka talvisin jäätyi, mutta yritykseni menivät jostain syystä pommiin. Opin luistelemisen taidon vasta toissa talvena ruotsalaisella rauhanomaisella jäällä, oppia ikä kaikki.

Suomi sai kemian Nobelpalkinnon vasta maailmansodan loputtua 1945 Artturi Iivari Virtasen AIV-rehusta. Toivon vain ettei se muurahaishappoa sisältävä maidontuotantoa lisäävä rehu ole syypäänä tämän päivän lehmien ilmavaivoihin, jotka ovat muodostuneet suureksi ympäristöuhaksi ja muun muassa aiheuttivat kokonaisen suurnavetan räjähdyksen hiljattain Saksassa.

Lehmien kaasupäästöt ovat tulossa viinapulloakin pahemmaksi tuhoaseeksi. Uskaltaako sitä enää tarttua maitotölkkiinkään, viime vuosisadan parhaimpaan ruotsalaiseen keksintöön?

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".