Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi

Väkivaltageenit eivät tee kaikista väkivaltaisia

Julkaistu torsdag 4 december 2014 kl 07.35
Professori Jari Tiihonen geeneistä ja väkivallasta
(14 min)
Väkivaltageenejä tutkinut professori Jari Tiihonen, Karolinska.
Geenilöydökset olivat väkivaltarikollisuudessa tärkeämpi mittari kuin päihderiippuvuus ja antisosiaalisuus, kertoo Karoliinisen neurotieteen laitoksen professori Jari Tiihonen. FOTO: Marjaana Kytö, Sveriges Radio Sisuradio.

Paljonko ihmisen väkivaltaisuudesta voidaan selittää geeniperimän avulla? Tuore tutkimus on löytänyt kaksi geeniä, jotka löytyvät toistuvia vankilatuomioita saaneilta väkivaltarikollisilta. Professori Jari Tiihonen on tutkinut geenejä Karoliinisen neurotieteen laitoksella.

- Geeneistä MAOA ja CDH13 antoivat selkeimmän vasteen: mitä enemmän koehenkilöllä oli vakavia väkivaltarikoksia takana, sitä vahvempi löydös oli.

- Samalla se viittaa siihen, että löydökset eivät liity esimerkiksi päihdeongelmaan tai antisosiaalisuuteen sinänsä, koska nollan väkivaltarikoksen tekijät olivat jotakuinkin yhtä päihderiippuvaisia ja antisosiaalisia, sanoo Karoliinisen neurotieteen laitoksen professori Jari Tiihonen.

Löytyikö tässä nollaryhmässä näitä geenejä?

- Kyllä, mutta ei näin yleisesti. On olemassa aste-ero, eikä asia ole joko-tai: geenejä on yleisesti sekä Suomessa että myöskin Suomen ulkopuolella jo useilla kymmenillä prosenteilla väestöstä. Tässä tutkimuksessa havaittiin vain, että mitä useammin oli tehnyt väkivaltarikoksia, sitä yleisempi tämä variantti on.

Silti geenien MAOA ja CDH13 läsnäolo ei tee väkivaltaisuutta väistämättömäksi, eikä niiden avulla voida selittää kaikkea vakavaa väkivaltarikollisuutta, sanoo professori Jari Tiihonen. Väkivaltaisuuteen kun vaikuttavat muutkin seikat:

- Sekä toiset geenit että ympäristötekijät, kiteyttää professori Tiihonen.

Eli ei voida sanoa, että tulee kuin manulle illallinen, että jos minulla on nämä geenit, niin huomaan jossain vaiheessa elämääni mukiloivani jotakuta?

- No ei. On aika suuri todennäköisyys, että jommallakummalla meistä on näitä variantteja. Että ei se sillä tavalla määritä ihmisen elämää, toteaa professori Jari Tiihonen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".