Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Katri Nisulan kolumni

Kuka ottaisi yksinäisen kotiinsa jouluksi?

Julkaistu tisdag 23 december 2014 kl 06.15
Kynnys lähteä juhlimaan vieraaseen kotiin on korkea
(3:22 min)
Kuva/Foto: Jens Wolf/TT.
Olisiko eteläisen Euroopan tapa juhlia joulua parempi? Kuva/Foto: Jens Wolf/TT.

Kirjeenvaihtajamme Katri Nisula pohtii joulukolumnissaan, onko suomalainen perhekeskeinen joulu hyvä asia, vai onko eteläisemmän Euroopan yhteisöllinen joulunviettotapa sittenkin parempi.

Huomenna, jos luoja suo, niin kuin Turussa on tapana sanoa, on jouluaatto. Moni on aloittanut valmistelut hyvissä ajoin. On puunattu lattiat puhtaaksi, järjestelty kaappeja, imuroitu, hommattu joulukukat, aseteltu hedelmävateja ja kynttilöitä. Toisilla joulukuusi on ollut koristeltuna olohuoneessa jo pitkään, toisilla se odottaa vielä pihamaalla ja kannetaan sisään vastaan aattoaamuna.

Tehokkaimmat aloittivat valmistelut jo viikkoja sitten. On laitettu laatikoita, leivottu pipareita ja kakkuja, suolattu lohta ja liotettu lipeäkalaa. Vaikka kansainväliset trendit ovat tulleet suomalaiseenkin keittiöön, jouluna kaivetaan naftaliinista isoäidin vanhat reseptit. Toisille joulu ei tule ilman itse tehtyjä karjalanpiirakoita, toinen vannoo itse pannun joulukaljan nimiin, kolmas ei selviä ilman imellettyä perunalaatikkoa.

Joulu on perinteiden aikaa. Vaikka jouluna Suomessa ei kyläillä, olen huomannut, että ainakin joulun alla kodissa kuin kodissa vieraillessa törmää samoihin kynttelikköihin, joulutähtiin ja piparkakun tuoksuun.

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu myös se, että joulu on tapana viettää perheen tai suvun kesken. Ennen vanhaan hyviin tapoihin kuului pysytellä kotioloissa - kirkossa käyntiä lukuun ottamatta - ainakin tapaninpäivään asti. Tapaninpäivätansseissa olikin sitten tungosta. Sama ajatus on vallalla vieläkin. Jouluaaton iltakävelyllä törmää harvoin muihin kulkijoihin, eikä koskaan kaupungissa ole niin hiljaista kuin joulupäivänä - paitsi ehkä juhannuksena.

Vaikka perheen merkityksen korostuminen suomalaisessa joulussa on ilman muuta hyvä asia, sillä on myös nurja puolensa. Jouluna yksinäinen on entistäkin yksinäisempi. Viimeksi toissa päivänä kuulin radiosta, kuinka lapseton mies mietti, kuka ottaisi yksinäisen kylään jouluksi.

Kotkalainen Susanna Kauhanen ottaisi. Hän julkaisi joulun alla Facebookissa ilmoituksen, jossa kertoi olevansa valmis ottamaan joulupöytäänsä yksinäisen vanhemman lapsensa kanssa. "Meille on tulossa pukki. Saunaankin pääsee. Yöksi voi jäädä", Susanna kirjoitti. Vaikka tykkääjiä ajatukselle on löytynyt lähes 20 000, ainakaan eiliseen mennessä kukaan ei ollut rohkaistunut ottamaan kutsua vastaan. Kynnys lähteä juhlimaan vieraaseen kotiin on sittenkin liian korkea.

Vieläkin korkeampi kynnys taitaa olla ottaa kotiinsa yksinäinen, keski-ikäinen tai vanhempi mieshenkilö. Siksi on hyvä, että on olemassa Hurstin suku, joka jaksaa auttaa yksinäisiä ja syrjäytyneitä. Tänäkin vuonna Hurstin perhe järjestää Hakanimen torilla Helsingissä joulujuhlan syrjäytyneille. Siellä köyhäkin voi nauttia kinkkua ja rosollia.

Muualla Suomessa yksinäinen saa tyytyä omaan seuraansa. Lehdissä onkin jo julkaistu erilaisia oppaita, joissa kerrotaan yksinäisille, miten selvitä joulupyhistä. Lue kirjoja, vuokraa videoita, syö herkkuja, psykologit opastavat. Mutta entä jos se suurin tarve olisi kuitenkin toisten seurassa oleminen?

Vaikka itse rakastankin suomalaista joulua, ehkä eteläisemmän Euroopan joulutavoissa on sittenkin puolensa. Kun joulua juhlitaan kaduilla, yksinäisen on helpompi solahtaa mukaan juhlintaan. Toisaalta, kukapa tuonne pakkaseen lähtisi. Onneksi ravintolat sentään saavat nykyään olla avoinna jouluisinkin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".