Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Norlannin Sisuradio

Kielitaito on terveyden perusta

Julkaistu tisdag 27 januari 2015 kl 18.20
Kielellä on keskeinen merkitys mielenterveydelle
(5:03 min)
Mark Levengood hauskuutti, ja antoi samalla ajattelemisen aihetta Haaparannalla. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
1 av 4
Mark Levengood hauskuutti, ja antoi samalla ajattelemisen aihetta Haaparannalla. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Haaparannan koululautakunnan puheenjohtaja Bengt Westman aikoo vaikuttaa kielten tasa-arvon saavuttamiseksi. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
2 av 4
Haaparannan koululautakunnan puheenjohtaja Bengt Westman aikoo vaikuttaa kielten tasa-arvon saavuttamiseksi. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Puhepedagogi Sara Björnfot tähdentää molempien kielten, äidinkielen ja toisen kielen, kehittämisen tärkeyttä. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
3 av 4
Puhepedagogi Sara Björnfot tähdentää molempien kielten, äidinkielen ja toisen kielen, kehittämisen tärkeyttä. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Jussi Toiviainen Haaparannan poliisista on sitä mieltä, että suurin osa haaparantlaisnuorista voi hyvin. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
4 av 4
Jussi Toiviainen Haaparannan poliisista on sitä mieltä, että suurin osa haaparantalaisnuorista voi hyvin. Kuva/Foto: Hannele Kenttä

Haaparanta on pilottikuntana mukana nuorten ja lasten mielenterveyden parantamiseen tähtäävässä hankkeessa. Inspiraatiota työhön "Kieli on terveys" -tapahtumassa toi muun muassa Mark Levengood.

Kielellä on erittäin keskeinen merkitys mielenterveydelle. Jos sitä ei arvosteta tai jos se jää kehittymättä, se vaikuttaa identiteettiin negatiivisella tavalla.

– Luen juuri Kalevalaa uudelleen. Ja siellähän voi luoda koko maailman sanan avulla. Sana on valtaa, Mark Levengood sanoo.

Haaparannan lasten- ja nuorisolautakunnan uusvanha puheenjohtaja Bengt Westman aikoo vaikuttaa ruotsin ja suomen kielten tasa-arvoisuuteen Haaparannalla.

– Aion tehdä, mitä voin, hän lupaa.

Molempia kieliä on kehitettävä

Puhepedagogi Sara Björnfot tietää, että lapsen toisen kielen kehittyminen koulukieleksi kestää noin 5-10 vuotta, jos se on lähes nollassa kouluun tullessa.

Hän korostaa, että ei silti auta, että koulu keskittyisi vain ruotsin kieleen, koska menestyksen kannalta ratkaisevaa on molempien kielten kehittäminen.

Hän ei kiellä, etteikö koulutien valitseminen Torniossa olisi myös yksi hyvä vaihtoehto, tai suomenkielisen opetuksen uudelleen käyttöönotto. Tällä hetkellä Haaparannalla saa oppia suomeksi ainoastaan lukemisen ja kirjoittamisen alkeet.

– Mutta sellaisista asioista minä en päätä, hän muistuttaa.

Kodin ja koulun on yhdistettävä voimansa

Joka tapauksessa hän uskoo, että koulun ja kodin yhteistyön kautta voidaan saada paljon aikaan kielten kehittämisen saralla.

Haaparannan poliisin Jussi Toiviainen tuo omalla tavallaan lohtua tilastojen valossa ajoittain synkältäkin kuulostavaan tilanteeseen, jossa lukion päästötodistukset jäävät hyvin usealla saamatta, jopa lähes puolella pojista.

– Kyllä minusta suurin osa haaparantalaisnuorista voi hyvin.

Toiviainen muistuttaa myös, että Haaparanta jakaa kaiken, niin ilot ja surut, Tornion kanssa, ja kaikkea on katsottava yhteisen noin 24 000 asukkaan väestöpohjan ja rakenteen kautta.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".