Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Keski-Ruotsin Sisuradio

Kirjekuori ei kuulu paperinkeräykseen

Julkaistu torsdag 5 februari 2015 kl 18.15
Kirjekuori on paperinkeräyksen hylkiö
(4:03 min)
Foto: SR Sisuradio/Peter Petrelius
1 av 3
Matka päättyy polttolaitokselle. Foto: SR Sisuradio/Peter Petrelius
SR Sisuradio/Peter Petrelius
2 av 3
Foto: SR Sisuradio/Peter Petrelius
SR Sisuradio/Peter Petrelius
3 av 3
Foto: SR Sisuradio/Peter Petrelius

Kirjekuori ei ole arvokasta materiaalia, ei ainakaan kierrätyslaitosten koneistoissa. Sen takia kuoret tulee laittaa poltettavien roskien joukkoon.

Kun kierrätyslaatikoiden äärellä on heittämässä hyvästit jätteilleen, pitää myös muistaa minne heittää. Postiluukusta tipahtanut kirjekuori ei enää tee paluuta paperisessa olomuodossa, vaan se kuuluu lähettää viimeiselle matkalle kohti polttouunia.

E-laskujen myötä osa postitse toimitetuista kirjeistä on jäänyt pois, mutta niitä tipahtelee kuitenkin edelleen tasaiseen tahtiin joka talouteen jopa kymmeniä kappaleita joka kuukausi. Monesti yhdessä kirjeessä on ainoastaan yksi A4-kokoinen arkki, eli käytännössä suurempi osa kirjeestä on kuoripaperia.

Tarkkana roskalaatikolla

Viimeistään keräyslaatikoilla parivaljakko kuulu erottaa toisistaan, olkoonkin että molemmat on valmistettu näennäisesti samanlaisesta paperista. Paperilaatikon kyljessä kun opastetaan laittamaan valkoiset toimistopaperit muun lehtipaperin sekaan, mutta kirjekuorilla ei ole sinne asiaa.

Miksi naapuri kierrättää?

Juuri Ruotsiin muuttaneelle kirjekuorten kohtalo aiheuttaa pientä hämmennystä. Suomessa paperia on yllin kyllin, ja silti sikäläisillä paperinkeräysastioilla kirjekuoret kehotetaan nimenomaan laittamaan muun paperin joukkoon kierrätettäväksi. Kuoret ovat taatusti samanlaisia ja tulevat varmasti osittain samoilta tehtailtakin kuin Ruotsissa pyörivät kuoret. Siitä huolimatta niille pätee täällä Ruotsissa porttikielto paperinkeräyslaatikkoon. Herää kysymys: eikö niitä tosiaankaan voitaisi hyödyntää paremmin, säästyisihän siinä vähän metsääkin?

Liima liisteröi laitteet

Eskilstunassa jätepaperi päätyy muiden jätelajien tavoin suureen laitokseen joka on kaupungin liepeillä vanhan kaatopaikan kupeessa. Keskellä pihaa on iso kasa muovisia henkareita, joita iso vaateketju ei enää tarvitse. Oman valkean rykelmänsä muodostavat vanhat kodinkoneet. Nuutin jäljiltä yhden hallin nurkalla on iso kasa entisiä joulupuita.

Pihan perällä on kontti, johon jäteasemalle tulijat voivat pudottaa paperiset jätteensä. Kurkistus sisäpuolelle todistaa, että ihmiset tietävät laittaa kirjekuorensa muualle, niitä siellä ei juurikaan näy.

Kierrätyksestä vastaava päällikkö Vesa Hiltula kertoo, että pienestä määrästä kirjekuoria keräyspaperin joukossa ei ole haittaa, mutta ne sotkevat paperia jalostavien tehtaiden koneet, jos niitä on liika. Kirjekuorien saumoissa on liimaa, ja useimmiten niissä on myös muovi-ikkunoita. Paperinkeräyslaitosten hienot laitteistot eivät siedä moisia lisukkeita, vaan menevät tukkoon. Sen takia on päädytty kirjekuorten polttamiseen. Polton myötä kirjekuorten kiertokulku siis loppuu ja uusien kirjekuorten valmistamiseen kuluu metsää ja energiaa.

Hiltulan mukaan Eskilstunassa tiedostetaan kirjekuorten oikea paikka, eikä niitä päädy paljoakaan kierrätyslaatikoihin. Jätteitä poltettaessa saadaan talteen energiaa, mutta sivutuotteena syntyy myös haitallista tuhkaa, joka päätyy loppusijoitettavaksi. Hiltula sanoo, että Ruotsissa lämmitykseen käytetään joka tapauksessa paljon metsää, ja että on samantekevää, jos siitä saatava energia saadaan suoraan puusta tai siitä jalostetusta paperista.

– On parempi polttaa paperia kuin esimerkiksi öljyä.

Suomi pyyhkii kirjekuorilla

Helppous ja loogisuus lienevät ihmisten kierrätysintoa lisääviä tekijöitä, ja Hiltula on samaa mieltä. Hän ei osaa sanoa, miksi Suomessa myös kirjekuorista tuleva paperi pystytään hyödyntämään, mutta olettaa, että siellä ne sekoitetaan suurempaan määrään, tai että niistä tehdään WC-paperia.

– Kaikista parasta olisi saada tämäkin määrä talteen, mutta paperin polttaminen ei silti ole vaarallista. Paperia voidaan polttaa myös tavallisessa uunissa, tai sitten siitä saadaan kaukolämpöä ja sähköä, eli poltosta ei koidu kovinkaan suurta ongelmaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".