Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Norlannin Sisuradio

Radiomies Ragnar Lassinantti 100 vuotta

Julkaistu måndag 6 april 2015 kl 12.00
Ragnar Lassinantti radiomiehenä
(5:23 min)

Ragnar Lassinantin ura valtiopäivämieheksi ja radioavustajaksi

Norrbottenin läänin maaherra Ragnar Lassinantti (1915-1985) on 1900-luvun näkyvimpiä suomen kielen aseman parantajia Ruotsissa, pohjoismaisen yhteistyön aktivisti ja merkittävä sosialidemokraattinen vaikuttaja Tage Erlanderin pääministerikauden Ruotsissa. Kansanedustajana hän teki useita aloitteita suomen kielen sorron lopettamiseksi Ruotsissa ja oli keskeisesti mukana monissa ruotsalais-suomalaisissa yhteishankkeissa (keskustelut Östen Groth).

Ruotsin pääministeri vuosina 1946-69, Värmlannin suomalaista Suhoisen sukua oleva Tage Erlander, mieltyi tähän Norrbottenista kotoisin olevaan suomalaiseen puoluetoveriinsa ilmeisesti siinä määrin, että hänelle oli jo luvassa paikka hallituksessa. Lassinantti nimitettiin sen sijaan Norrbottenin maaherraksi vuonna 1966. Siinä toimessa hän kehitti mm. pohjoiskalotin yhteistyötä ja solmi lujat, henkilökohtaiset ystävyyssuhteet esimerkiksi Suomen presidentti Urho Kekkoseen ja Lapin läänin maaherra Martti Miettuseen (haastattelu Pekka Arto). Ragnar Lassinantti oli myös Uumajan ja Oulun yliopistojen kunniatohtori sekä innokas kirjojen keräilijä. Hänen kirjastonsa, Ragnar Lassinantti -samlingar, on nykyään osa Luulajan ylipistokirjastoa.

Norlannin alueen ohjelmapäällikkö Håkan Unsgård, joka johti koko Pohjois-Ruotsin radiotoimintaa Sundsvallista käsin (haastattelu K. G. Svensson), otti Ragnar Lassinantin radioavustajaksi vuonna 1957. Suomenkieliset lähetykset olivat aluksi kuultavissa sekä pitkillä aalloilla että siihen aikaan uuden tekniikan lankaradion ja ultralyhyiden ULA- eli FM-lähettimien kautta.

Ruotsin radion avustajana kansanedustaja Lassinantti toimi lähes 10 vuotta, ja suurin osa hänen tekemistään ohjelmista on säilynyt. Nykyään nauhat ovat osa Luulajan yliopistokirjaston kokoelmia.

Radio-ohjelmien tekemisen Lassinantti aloitti jo 1950-luvulla, ja ensimmäiset suomenkieliset ohjelmat lähetettiin vuonna 1957. Tämän ensimmäisen vuoden ohjelmista nauha-arkistossa on kuitenkin jäljellä vain yksi. Ohjelmassa Ragnar Lassinantti haastatteli "kunnianarvoisaa vanhusta", Hilda Isaksonia Parkajoelta. Lassinantin 1950-luvun ruotsinkielisestä tuotannosta valitsin työni liitteeksi hänen loistavia kertojan lahjojaan kuvaavan, Sven-Olof Olssonin tuottaman ohjelman "Sånt händer i gränsmarker", joka lähetettiin 3. lokakuuta 1959. Siinä valtiopäivämies Lassinantti kuvaa yhdessä lapinvouti Erik Malmströmin kanssa oman kotiseutunsa historiaa (Luulaja CD 1).

Ruotsin radion suomenkielinen ohjelmatarjonta lisääntyi, kun Norbottenin alueen radio- ja TV-keskus perustettiin Luulajaan vuonna 1960. Silloin tuli ohjelmistoon myös nimi Pohjoiskalotti. Aluekeskuksen ensimmäinen ohjelmapäällikkö K. G. Svensson loi yhdessä Ragnar Lassinantin kanssa suomenkielisille ohjelmille uuden, ajanmukaisen formaatin, ja otti mukaan myös säätiedotuksen, joka oli uusinta uutta radiotuotannossa. Säätiedotukset laati Artturi Similä, joka tunnetaan myös Ruotsin television ensimmäisenä meteorologina. Säätiedotuksen tärkeys korostuu ensimmäisissä pohjoiskalottiohjelmissa, joissa sen paikka oli heti lähetyksen kuulutusten ja sisällön esittelyn jälkeen ennen uutisia ja juttuja.

Aluepäälikkönä K. G. Svensson oli myös kaikkien Ragnar Lassinantin tuottamien Pohjoiskalotti -ohjelmien vastaava toimittaja, ja tunsi Lassinantin siten erittäin hyvin. "Lassinantti toimi avustajan myös ruotsinkielisissä ohjelmissa, ja radiomiesunransa aikana hänestä kehittyi monipuolinen ja pidetty toimittaja", kertoi K. G. Svensson avausesitelmässään "Radion i Tornedalen under 40 år, Ragnar Lassinantti som radioman - Radio Tornion laaksossa 40 vuoden aikana, Ragnar Lassinantti radiomiehenä". Seminaarissa K. G. Svensson ylisti hänen kauaskantoisia ajatuksiaan provinssien markityksestä ja totesi, että: "Uusin tutkimus alueellisen radiotoiminnan kehittymisestä Ruotsissa seuraa pitkälti niitä ajatuksia, joita Ragnar Lassinantilla oli oman radiouransa alussa." (Rahbek 2001)

Lassinantista tuli merkittävä radion tulevaisuuteen vaikuttava ideologi. K.G. Svensson tunsi hyvin Lassinantin pohdinnat sekä suunnitelmat radio- ja televisiotoiminnan kehittämisestä, ja sanoi esitelmässään uusimman tutkimuksen kirjaavan Lassinantin ajatukset radion kehityksestä oikeiksi. Uusin tutkimus osoittaa myös, että lähes kaikki Lassinantin ohjelmapoliittiset ideat ovat jossain määrin tulleet käyttöön Ruotsin alueellista ja paikallista radiotoimintaa kehitettäessä. "Ragnar Lassinantti myös auttoi ja innosti Ruotsin radio- ja TV-toimintaa löytämään Tornionlaakson suomalaiset ja tekemään heistä ohjelmaa", kertoi K. G. Svensson. (Haastattelu, Matarenki 2001)

Ragnar Lassinantti toimitti Pohjoiskalottiohjelmia kansanedustajan työnsä ohessa freelance-sopimuksella. Vaikka hän oli näkyvä sosiaalidemokraattinen poliitikko, ei kukaan kuitenkaan kyseenalaistanut hänen ohjelmien tasapuolisuutta, kertoi Lassinantin työ jatkaja, toimittaja Pekka Arto. Hän arveli syynä olleen hänen sovinnaiset, kotiseutua ja sen kulttuuria vaalineet ohjelmansa. Asiaan vaikutti varmasti myös se, että Lassinantti haastatteli tasapuolisesti kaikkia suomen kielen taitoisia, eri poliittisten puolueiden edustajia. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".