Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Iltapäivä

Vihakirjeet kuuluvat pakolaistyöhön

Julkaistu torsdag 12 november 2015 kl 13.03
"Eniten sijoituspaikoista on pulaa kunnissa, joihin lapset sijoitetaan pysyvästi"
(12 min)
Paula Wallenius Iltapäivän vieraana. Foto: Hanna Lindberg/Sverigesradio Sisuradio.
Pakolaislasten parissa työtä tekevä Paula Wallenius Iltapäivän vieraana. Kuva/Foto: Hanna Lindberg SR Sisuradio

Paula Wallenius on vastuussa yksintulevista pakolaislapsista Sigtunan kunnassa. Hänen mukaansa tilanne on haastava, mutta hätätilasta ei vielä puhuta.

- Tilanne on todella haastava, mutta en näkisi sitä hätätilana kuitenkaan. Me, jotka olemme transitkuntia, koetamme järjestää akuutin avun kuten katon pään päälle ja ruokaa. Pula sijoituspaikoista koskee kuitenkin niitä kuntia, joihin yksintulevat pakolaislapset lopulta sijoitetaan pysyvämmin, Wallenius sanoo.

Käytännössä yksintulevan pakolaislapsen vastaanottaminen tapahtuu siten, että lapsi ilmoittautuu Migraatiovirastoon turvapaikanhakijaksi. Tämän jälkeen hän pääsee esimerkiksi Sigtunan transitasuntolaan.

Myöhemmin nuorelle pyritään löytämään pysyvämpi paikka jossakin toisessa kunnassa. Matka kohdekuntaan pyritään järjestämään mahdollisimman turvalliseksi. Hänet tullaan joko hakemaan tai hänet lähetetään bussilla tai lentokoneella toiseen kuntaan.

– Valitettavasti joskus on käynyt niin, että lapset eksyvät matkalla, kertoo Wallenius.


Miksi niin vähän tyttöjä?

Walleniuksen mukaan usein ihmetellään, miksi Ruotsiin tulee niin monia nuoria poikia. Vastaus tähän on hyvin looginen.

– Vähävaraisella perheellä on ehkä varaa lähettää vain yksi perheenjäsen. Tällöin nuorella pojalla on paremmat mahdollisuudet selviytyä matkasta kuin nuorella tytöllä. Tytöllä on myös suurempi riski tulla hyväksikäytetyksi, Wallenius sanoo.

– Kun ajattelee, miten vanhempi ajattelee tässä tilanteessa, valitsee vanhempi varmasti sen lapsen, jolla on suurimmat mahdollisuudet selviytyä matkasta, Paula Wallenius pohtii.


Etäisyys auttaa jaksamaan

Moni nuori unelmoi työpaikasta, koulutuksesta ja myöhemmin perheen perustamisesta. Paula Wallenius kertoo, että työssä on opittava pitämään etäisyyttä kaikkiin traagisiin tapauksiin, sillä muuten sitä ei jaksaisi.

Syksy on merkinnyt jatkuvaa kriisitilaa myös Paula Walleniuksen työpaikalla. Tämän lisäksi hän on saanut kohdata kuntalaisten epäluuloja erilaisten vihakirjeiden muodossa.

Miten sitten tavallinen ihminen voisi auttaa pakolaislapsia?

– Voi toimia huoltajana, kontaktiperheenä eli sijaisperheenä tai uskottuna henkilönä. Mutta jollet halua ottaa tällaista virallista roolia, voit myös auttaa erilaisten järjestöjen kautta, kertoo Paula Wallenius.

Myös ruohonjuuritason integroituminen tai oikeastaan huomaaminen ja ystävystyminen ovat erittäin tärkeitä myös pitemmällä tähtäimellä. Yksintulevan pakolaislapsen voi esimerkiksi pyytää mukaan paikalliseen jalkapalloseuraan tai muuhun toimintaan, Paula Wallenius toteaa.

Yksintulevia pakolaislapsia arvioidaan tänä vuonna saapuvaksi yli 24 000.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".