Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kohtauspaikka

Vitboken-kirja lähtee levitykseen kouluille

Julkaistu fredag 13 november 2015 kl 11.47
Heidi Pikkarainen: "Precis kommit från tryckeriet"
(4:53 min)
Heidi Pikkarainen
1 av 4
Antiziganismia vastustavan komission pääsihteeri Heidi Pikkarainen. Kuva/Foto: Johanna Dickson SR Sisuradio
Lina Rasheed ja Ejo Mohammed MBU:sta
2 av 4
MBU-koulutuksen käyneet Lina Rasheed ja Ejo Mohammed Göteborgista. Kuva/Foto: Johanna Dickson SR Sisuradio
Eva-Marie Ruotsalainen
3 av 4
Göteborgin kaupungin edustaja Eva-Marie Ruotsalainen on naimisissa suomalaistaustaisen miehen kanssa. Kuva/Foto: Johanna Dickson SR Sisuradio
Anneli Ylijärvi
4 av 4
Ruotsinsuomalaisen neuvoston jäsen Anneli Ylijärvi. Kuva/Foto: Johanna Dickson SR Sisuradio

Romanien syrjintää käsittelevästä Vitboken-kirjasta on tehty peruskouluille oma koulukirjaversio. Kirjoja aletaan lähettää ensi viikosta alkaen yläasteille, kertoi antiziganismia vastustavan komission pääsihteeri Heidi Pikkarainen.

Heidi Pikkaraisen mukaan kirjaa aletaan lähettää kaikkien yläasteiden yhteiskunnallisia aineita opettaville opettajille eli lähinnä historian opetuksesta vastaaville opettajille.

Koulukirjaversiota on valmisteltu vuoden päivät. Vitboken eli Valkoinen kirja laadittiin alun perin hallituksen toimeksiannosta, ja siihen on koottu romanien syrjinnän historia Ruotsissa 1900-luvulla.

Koulukirjaversiossa kerrotaan myös romanien nykyisestä syrjinnästä muun muassa asuntomarkkinoilla sekä Ruotsin saamasta kansainvälisestä kritiikistä mitä tulee romanien kohteluun.

Kirjan lisäksi sen saaville opettajille on luvassa opastusta siihen, miten sitä voidaan käyttää opetuksessa.

Ihmisoikeuksissa toivomisen varaa - Ruotsissakin

Ihmisoikeuksia puolustavan Civil Rights Defenders -järjestö järjesti Göteborgin ihmisoikeuspäivillä seminaarin aiheesta Staten och svenskheten eli suomeksi Valtio ja ruotsalaisuus. Järjestön ihmisoikeusjuristin Johanna Westesonin mukaan Ruotsi ei koskaan ole ollut mikään homogeeninen maa.

– On esimerkiksi olemassa vähemmistöryhmiin kuuluvia ihmisiä, jotka eivät uskalla hakea tukea ja apua sosiaalivirastosta, koska pelkäävät, että se saattaisi johtaa omien lasten huostaanottoon, kertoi Westeson.

Univormut herättävät pelkoa

Paikalla olivat myös Lina Rasheed Angeredin kaupunginosasta ja Ejo Mohammed Frölundasta. He olivat käyneet koulutuksen, jonka avulla Göteborgissa halutaan luoda kontakteja ennen kaikkea laitakaupunkialueiden nuorten ja univormuja kantavan järjestysvallan ja pelastuspalvelun välille.

Koulutuksen avulla yritetään parantaa nuorison käsityksiä virkapukuja kantavista henkilöistä ja päinvastoin.

Idea syntyi jo vuonna 2009, kun Kortedalan nuorisotalolla järjestettiin asiaa koskeva alustava keskustelu sen johdosta, että nuorisojengit olivat heitelleet kaupunginosissa kiviä niin järjestysvaltaa kuin pelastuspalveluakin kohti.

Teemana rasismin vastaisuus

Göteborgin kaupunkia tapahtumassa edusti Eva-Marie Ruotsalainen Kjellström, jonka elämää suomalaistaustainen aviomies on rikastuttanut.

Ruotsinsuomalaisten neuvoston jäsen Anneli Ylijärvi oli puolestaan paikan päällä tiedottamassa göteborgilaisten  oikeuksista suomen kielen hallintoalueen asukkaina ja kansallisena vähemmistönä.

Pohjoismaiden suurin ihmisoikeuksia käsittelevä vuotuinen tapahtuma MR-dagarna eli Mänskliga rättigheter-dagarna järjestettiin alkuviikolla Göteborgissa. Kaksipäiväisen tapahtuman teemana oli tänä vuonna Yhdessä rasismia vastaan.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".