Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kehitysyhteistyörahojen leikkaus näkyisi heti esimerkiksi lasten koulunkäynnissä

Publicerat måndag 16 november 2015 kl 16.45
Iina Soiri: "Äkkinäiset liikkeet ovat vahingollisia kehitysyhteistyölle"
(5:25 min)
Iina Soiri seisoo keskellä kuvaa, maailmankartta seinällä takanaan. Kuva/Foto: Marcus Floman, SR Sisuradio
Pohjoismaiden Afrikkainstituutin johtaja Iina Soiri. Kuva/Foto: Marcus Floman SR Sisuradio

Kehitysyhteistyön määrärahat sekä Suomessa että Ruotsissa saattavat pienentyä tämän syksyn aikana. Pohjoismaiden Afrikkainstituutin johtajan Iina Soirin mielestä olisi kuitenkin aina parempi puuttua konfliktien ja erilaisten yhteiskunnalisten ongelmien syihin kuin pyrkiä korjaamaan niiden seurauksia.

Suomessa hallitus on esittänyt yli 300 miljoonan euron leikkauksia. Ruotsissa asiasta keskustellaan: leikkauksilla halutaan siirtää varoja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon.

Kehitysyhteistyön määrärahojen lasku vaikuttaa automaattisesti siihen, mitä pystytään tekemään siellä, missä ihmiset elävät hädänalaisissa olosuhteissa.

– Osa joutuu hakeutumaan pois ja rakentamaan elämäänsä muualla - heidän mahdollisuutensa ratkaista paikallisia ongelmia vähenevät kansainvälisen avun vähentyessä, sanoo Iina Soiri, joka on Uppsalassa sijatsevan Pohjoismaiden Afrikkainstituutin johtaja.

Miljardien kruunujen leikkaukset edessä?


Kehitysyhteistyön puolestapuhujat ovat vuosikymmenien ajan muistuttaneet siitä, että kehitykseen ja kriisien syihin on mahdollista puuttua ja muutosta saadaan aikaan pitkäjänteisellä työllä paikan päällä.

Viime vuosina myös poliittiset tahot, jotka eivät perinteisesti ole olleet kiinnostuneita kehitysyhteistyöstä, ovat sanoneet, että "autetaan ihmisiä lähellä kriisejä". 

Vaikka akuutteja kriisejä on useita - esimerkiksi Lähi-Idässä - monet Pohjoismaat esittävät leikkauksia kehitysyhteistyön rahoihin. Sekä Suomen että Tanskan hallitukset ovat jo esittäneet konkreettisia ehdotuksia kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen rahojen leikkaamiseksi.

Suomen hallitus on leikkaamassa 43 prosenttia kehitysapubudjetistaan; rahassa tämä on yli kolme miljardia Ruotsin kruunua (330 miljoonaa euroa). Tanska puolestaan leikkaa melkein kaksikymmentä prosenttia. Molemmat maat ovat ilmoittaneet käyttävänsä osan varoista pakolaisten vastaanottomenoihin.  

Norjan hallitus suunnittelee puolestaan laittavansa enemmän rahaa kehitysapuun, mutta on esittänyt käyttävänsä yli seitsemän miljardia kruunua (21 prosenttia kehitysapubudjetista) pakolaisten vastaanottokustannuksien kattamiseksi.

Ruotsi seuraavana? 

Lokakuun lopulla Ruotsin valtiovarainministeriöstä vuosi tieto, että on mahdollista, että Ruotsi aikoo ensi vuonna käyttää niinkin paljon kuin 60 prosenttia kehitysapubudjetista turvapaikanhakijoiden ensimmäisen vuoden vastaanottokulujen kattamiseksi.

Ruotsin radion Ekot-toimituksen haltuunsa saaman dokumentin mukaan valtiovarainministeri Magdalena Andersson (S) oli pyytänyt ulkoministeriötä (UD) laskemaan, miten kehitysyhteistyöbudjetin vähentäminen kuudellakymmenellä prosentilla vaikuttaisi työhön käytännön tasolla.

UD:n vastauksessa todetaan muun muassa, että "monet köyhissä maissa asuvat lapset joutuisivat keskeyttämään koulunkäyntinsä", ja että "kasvava määrä äitejä tulisi menehtymään synnytyksen jälkeisissä komplikaatiossa". 

Ekotin artikkeli: Finansministern om UD-dokumentet

Se, että Ruotsi käyttää osan kehitysyhteistyölle korvamerkityistä rahoista pakolaisten vastaanottoon, ei sinällään ole uutta. Tänä vuonna Ruotsi käytti esimerkiksi yli kaksikymmentä prosenttia kehitysapubudjetistaan tähän tarkoitukseen.

Käytäntö on myös kehitysavun tasoa valvovan OECD-järjestön säännöstön mukainen. Loppusyksystä selviää Ruotsin hallituksen lopullinen kanta siihen, miten suuri osa kehitysapurahoista siirtyy turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ensi vuonna.

Pohjoismaiden Afrikkainstituutin johtaja Iina Soiri, jolla on myös pitkä kokemus kehitysyhteistyöstä muun muassa Suomen ulkoministeriössä, toteaa, että leikkaukset kehitysyhteistyöbudjeteissa näkyvät välittömästi köyhien maiden asukkaiden arjessa.

Puhutaan konkreettisista asioista: esimerkiksi koulumateriaaleista ja rokotusannoksista, ja kaikki tämä maksaa. Ainahan menoista voi puristaa, mutta ei asioita kuitenkaan asioita voida tehdä huonosti ja hutiloiden. On tiettyjä käytäntöjä, joita on pakko noudattaa, jotta se toivottu tulos saadaan aikaiseksi, Iina Soiri kertoo.

Suomessa eduskunta käsittelee budjettia ja kehitysmäärärahojen tulevaisuutta joulukuussa.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".