Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Vähentäisikö korkeampi jätevero ruuan heittämistä roskiin?

Publicerat onsdag 18 november 2015 kl 14.25
"Jopa 15-30 prosenttia vihanneksista heitetään ulkonäkösyistä roskiin"
(2:04 min)
Suuri osa vihanneksista ja hedelmistä eivät ikinä päädy kaupan hyllyile, koska niissä on niin sanottuja kauneusvirheitä.
1 av 2
Osa hedelmistä ja vihanneksista jäävät pois kaupan hyllyistä pelkän "kauneusvirheen" takia, vaikka ne ovat täysin syömäkelpoisia . Kuva/Foto: Marcus Floman SR Sisuradio
Kirjailija Andreas Jakobsson Uppsalasta on kirjoittanut kirjan Svinnlandet ruuasta, jota heitetään roskiin.
2 av 2
Toimittaja ja kirjailija Andreas Jakobsson kiinnostui roskiin heitetystä ruuasta ystävänsä kautta, joka kerää kauppojen roskalavoilta ruokaa. Kuva/Foto: Marcus Floman SR Sisuradio

Elintarviketeollisuus ja kauppiaat heittävät täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin, ennen kuin ne ehtivät kaupan hyllylle, kertoo kirjailija Andreas Jakobsson tuoreessa kirjassaan. Korkeampi jätevero voisi olla yksi lääke ruokahävikin pienentämiseksi. 

Joka vuosi miljoonia tonneja täysin syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin Ruotsissa. Valtion ja ruokateollisuuden tilastojen valossa kotitaloudet esitetään suurimpina poisheittäjinä.

Kirjailija Andreas Jakobsson esittää kirjassaan Svinnlandet (Hävikin maa), että sekä ruokateollisuus että ruokakaupat ovat syömäkelpoisen mutta poisheitetyn ruuan suhteen hyvin keskeisessa asemassa.

Esimerkiksi suurimmat kauppaketjut laittavat vain täydellisen näköisiä vihanneksia myyntiin.

– Tuottajapäässä jopa 15-30 prosenttia joistakin elintarvikkeista joutuu roskiin ihan vain ulkonäkösyistä, kirjailija Andreas Jakobsson sanoo.

Kaikkea hävikkiä ei rekisteröidä

Andreas Jakobssonin mielestä ruotsalaisissa ruokahävikin (matsvinn) tilastoissa suurin ongelma on se, että maatalouden ja kalastuksen mereen ja kaatopaikalle heittämä ruoka ei näy tilastoissa.

– Yhä useammassa ruokakaupassa on se tilanne, että valikoiman on oltava mahdollisimman laaja ja kaikkia tuotteita pitää olla koko ajan saatavilla. Tämä on johtanut siihen, että kauppojen on yhä vaikeampaa laskea eri tuotteiden menekkiä. Kun tuotteiden parasta ennen -päivä lähenee, monet täysin syöntikelpoiset tuotteet joutavat suoraan roskiin.

Andreas Jakobssonin mukaan toinen keskeinen ongelma on liian alhainen jätevero.

Teollisuus ja kaupat heittävät ruokaa roskiin, koska se on taloudellisesti mahdollista. Ehdotukseni on, että veroa ruuan pois heittämisestä nostettaisiin rajusti, Jakobsson lataa.

Kaikenlaisen jätteen vero on viisisataa kruunua jokaista tuhatta kiloa kohden. Jäteveroa nostettiin tämän vuoden alusta 435 kruunusta, mutta Jakobsonin mukaan taso on silti liian alhainen. Vaikutusta esimerkiksi elintarviketeollisuuden tai kauppojen käyttäytymiseen ei juuri tule.

Jakobsonin mielestä kauppojen kuluttajille antamat vinkit, joissa neuvotaan "älä usko sokeasti parasta ennen -päiväykseen" ja "älä heitä ruokaa turhaan" ovat tietenkin hyödyllisiä mutta nurinkurisia. Kaupat ja teollisuus heittävät paljon ruokaa pois itse.

– Veron nostaminen edistäisi muun muassa kauppoja tekemään jotain ruokahävikin pienentämisen eteen. He alkaisivat esimerkiksi nykyistä enemmän lahjoittaa ruokaa hyväntekeväisyyteen, Jakobsson tuumii.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".