Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
#familjutomlands

Huoli äidistä painaa jatkuvasti Aaran mieltä

Julkaistu måndag 23 november 2015 kl 06.02
"Oli kuin olisin saanut neljännen lapsen hoidettavaksi"
(2:07 min)
Aara Rydenäs äitinsä Kiikka Heinosen luona Helsingin Lauttasaaressa. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari/Sveriges Radio Sisuradio
1 av 4
Aara Rydenäs äitinsä Kiikka Heinosen luona Helsingin Lauttasaaressa. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari SR Sisuradio
Aara Rydenäs auttaa äitiänsä Kiikka Heinosta pesemään pyykkiä. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari SR Sisuradio
2 av 4
Aara Rydenäs auttaa äitiänsä Kiikka Heinosta pesemään pyykkiä. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari SR Sisuradio
Aara Rydenäs on viettänyt lukuisia perjantai-iltoja Arlandan lentokentällä matkalla äitinsä luokse. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari SR Sisuradio
3 av 4
Aara Rydenäs on viettänyt lukuisia perjantai-iltoja Arlandan lentokentällä matkalla äitinsä luokse. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari SR Sisuradio
Aara Rydenäs kotonaan Täbyssä. Äidin nukkekoti on vielä jäljellä Aaran luona. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari SR Sisuradio
4 av 4
Aara Rydenäs kotonaan Täbyssä. Äidin nukkekoti on vielä jäljellä Aaran luona. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari SR Sisuradio

Ruotsissa asuu suuri joukko ihmisiä, jotka hoitavat tai auttavat säännöllisesti toisessa maassa asuvaa lähisukulaistaan. Aara Rydenäs Täbystä tietää mitä tämä pitää sisällään – lukuisia reissuja ja jatkuvaa huolta.

Omaista hoitavan elämä on täynnä huolta ja arjen uhrauksia - ja tilanne saattaa olla vielä hankalampi, kun sairas läheinen asuu toisessa maassa.

Aara Rydenäs asuu Täbyssä Tukholman pohjoispuolella, mutta matkustaa äitinsä luokse Helsinkiin keskimäärin joka toinen viikko.

Arlandan lentokenttä on tullut hänelle tutuksi.

– Olen varmasti ainakin viisikymmentä kertaa lentänyt. Täällä olen viettänyt lukuisia perjantai-iltoja tai hyvin aikaisia lauantaiaamuja.

Hoitaa kaikki perusaskareet

Äidin luona Aara pesee pyykkiä, käy kaupassa, siivoaa ja yrittää ehtiä seurustellakin.  

– Yritän myös katsoa, että hän todella söisi ainakin yhden kunnon aterian päivässä. Hän on laihtunut kymmenen kiloa sitten viime käynnin, se minua kyllä huolestuttaa, Aara sanoo vieraillessaan äitinsä luona marraskuussa.

1,3 miljoonaa omaista hoitavaa

Aara kuuluu niihin noin 1,3 miljoonaan Ruotsin asukkaaseen, jotka säännöllisesti hoitavat, auttavat tai tukevat läheistään.

Tietoa siitä, kuinka suurella osalla heistä apua tarvitseva läheinen asuu Ruotsin ulkopuolella, ei ole.

Onko sinulla kokemuksia tästä? Kerro meille täällä!

Muutti Ruotsiin auttamaan Aaraa

Aaran äiti Kiikka ei kuitenkaan aina ole asunut Suomessa - vaan Aaran ja hänen kolmen lapsensa lähettyvillä Täbyssä.

– Itse asiassa hän oli silloin auttavana osapuolena. Hän muutti Ruotsiin 90-luvulla nimenomaan siksi, että voisi olla lähellä lapsenlapsiaan ja auttaa meitä ihan käytännössä, kun lasten isä oli töissä Etelä-Ruotsissa.

Kaikki muuttui yön yli

Vuonna 2008 kaikki kuitenkin muuttui, kun Kiikka sai aivoinfarktin.

– Oli kuin olisin saanut neljännen lapsen hoidettavaksi. Äiti tarvitsi aluksi todella paljon apua, lääkärikäynneillä, viranomaisten kanssa asioidessa, kaupassakäyntiin, oikeastaan kaikkeen.

Ruotsin kieli katosi

Suurin isku oli kielitaidon menettäminen.

– Häneltä meni aluksi puhekyky kokonaan. Se on osittain palautunut, mutta hän unohti ihan kokonaan ruotsin kielen.

Suomeen – ja takaisin Ruotsiin

Kielen menettäminen teki Aaran äidin Kiikan elämän Ruotsissa hankalaksi, ja hän päätti muuttaa Suomeen, jossa hän kuitenkin pystyi auttavasti kommunikoimaan.   

Tilanne Suomessa ei kuitenkaan tuntunut turvalliselta, ja kun Kiikan tila heikkeni, pyysi Aara äitiään takaisin Ruotsiin - asumaan omaan kotiinsa.

– Äidille tuli huimauskohtauksia, joiden syytä yritimme selvittää sairaanhoidon avulla. Silloin minulle tuli sellainen olo, että olisi helpompi hoitaa äidin asioita Ruotsissa ja kysyin, jos hän muuttaisi luokseni.

Yksinäinen ja masentunut

Yhdessä asuminen ei kuitenkaan ollut kovin helppoa.

– Siinä oli tietysti sellainen turva, että tiesin, missä äiti oli, eikä tarvinnut kantaa samanlaista huolta siitä, jos hänelle tapahtuisi jotain äkillistä. Ei kuitenkaan tuntunut hyvältä nähdä, ettei hän viihtynyt täällä.

Muun muassa puherajoitteiden takia Kiikan oli vaikea luoda sosiaalista verkostoa Ruotsissa.

Hän oli aika yksinäinen ja oikeastaan vain odotti, että tulisin töistä, ja toivoi minun seurustelevan hänen kanssaan. En kuitenkaan aina jaksanut raskaan työpäivän jälkeen, ja äiti tunsi itsensä masentuneeksi, lääkärinä työskentelevä Aara kuvailee.

Osti asunnon äidilleen

Kiikan muutto Suomeen tuli jälleen ajankohtaiseksi, mutta asuntoa Helsingistä ei ollut helppo löytää – Tukholmassa sitä ei kannattanut edes harkita.

Lopulta Aara teki radikaalin päätöksen.

– Marssin pankkikonttoriin Helsingissä ja kysyin, että "saisiko asuntolainaa, tarvitsisi hankkia äidille asunto". Ja sillä tiellä ollaan. Nyt olen ensimmäistä kertaa elämässäni asuntovelallinen.

– Miten se toimii taloudellisesti?

On se iso sitoumus, mutta minulla on onneksi hyvä työ, jossa voin välillä tehdä ylimääräisiä päivystyksiä esimerkiksi niinä viikonloppuina, kun en ole äidin luona. Ja lennot Suomeen varaan jo hyvissä ajoin, jopa puoli vuotta ennen, niin saan ne halvemmalla.

Välillä se ajatus pelottaa, että mitä jos en itse jostain syystä jaksaisikaan tehdä näin paljon töitä.   

Joka toinen viikonloppu

Myös sydänviasta kärsivä Kiikka asuu nyt Aaran lainalla ostamassa asunnossa Helsingin Lauttasaaressa, ja Aara käy siellä hoitamassa äitinsä asioita pari kertaa kuukaudessa - usein viikonloppuisin.

Huoli ei koskaan jätä

Sunnuntaisin Aara palaa takaisin Ruotsiin töiden ja aikuisten lastensa luokse. Huoli ei kuitenkaan jätä häntä.

Kun en ole äidin luona, ajattelen häntä päivittäin – välillä montakin kertaa päivässä. Huoli kaivertaa mielen syövereissä ihan koko ajan. 

Toistaiseksi tilanne on kuitenkin jotakuinkin hallinnassa, mutta äidin tulevaisuus painaa mielessä.

– Toivon, että hän pärjäilee minun tuellani asunnossaan niin kauan kuin mahdollista, mutta se kauhistuttaa, että mitä sitten, jos hän äkillisesti sairastuisi vielä vakavammin, ja minä en ole samassa maassa. Miten hoito siinä tilanteessa järjestyisi? Se on alituisesti mielessäni.     

Lisää tarinoita tästä aiheesta löydät täältä!


Omaishoitajat

  • 1,3 miljoonaa Ruotsin asukasta hoitaa tai auttaa säännöllisesti lähisukulaistaan
  • 900 000 heistä on aktiivisessa työiässä
  • Niiden omaishoitajien määrää, joiden läheinen asuu toisessa maassa, ei tiedetä
  • Ruotsissa asui v. 2012 noin 87000 Suomesta muuttanutta henkilöä ikäryhmässä 40-65 – todennäköisesti monella heistä on ikääntyvät vanhemmat Suomessa

Lähteet: SCB ja Sosiaalihallitus (Socialstyrelsen)

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".