Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kadotetun kielen voi ottaa takaisin, jos tahtoo

Publicerat torsdag 26 november 2015 kl 08.30
Jenni Laiti päätti vaihtaa kielen 16-vuotiaana
(5:52 min)
Jenni Laiti on aktivistitaiteilijaryhmä Suohpanterrorin jäsen ja kasvot ulospäin. Taustalla Jokkmokin saamelaismuseo Ajtte. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
1 av 2
Jenni Laiti on aktivistitaiteilijaryhmä Suohpanterrorin jäsen ja kasvot ulospäin. Taustalla Jokkmokin saamelaismuseo Ajtte. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Jokkmokissa asuva, Inarissa syntynyt Jenni Laiti ei puhunut saamea ennen 16. ikävuottaan. Silloin hän päätti ottaa suvun kielen takaisin. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
2 av 2
Jenni Laiti on aktivistitaiteilijaryhmä Suohpanterrorin jäsen ja kasvot ulospäin. Taustalla Jokkmokin saamelaismuseo Ajtte. Kuva/Foto: Hannele Kenttä

Pohjois-Suomen saamelaisalueella Inarissa syntynyt Jenni Laiti toimii esimerkkinä kaikille ruotsinsuomalaisille ja tornionlaaksolaisille, jotka valittavat, etteivät vanhemmat opettaneet heille omaa kieltään.
– 16-vuotiaana päätin, että haluan ottaa oman kielen takaisin.

Jo kolmen kuukauden opiskelun jälkeen, Jenni päätti vaihtaa kieltä kaikkien niiden kanssa, jotka osasivat saamea.

Kaikkein läheisimmän eli isän kanssa, se oli hankalinta.

– Kyllä se vaati työtä, koska oli tottunut puhumaan isän kanssa suomea.

Isän kielivalintaan kotona vaikutti aikanaan hänen kokemansa suomalaistamisprosessi, joka muistuttaa tornionlaaksolaisten läpikäymää ruotsalaistamisprosessia.

– Hän asui asuntolassa ja kävi kotona vain kerran vuodessa. Koulussa hän oppi käymään koulua suomeksi.

Saamelaisuus nykyisin ylpeyden aihe

Jenni Laitin syntyessä 80-luvulla lähes kaikki inarilaiset olivat saamelaisia, mutta juuri kukaan ei halunnut olla eikä puhua saamea.

Suomessa saamen kielen elvytys on kuitenkin onnistunut siinä määrin, että tänä päivänä saamen kieli on saanut kokonaan toisen statuksen.

– Nyt kun näkee nuoria saamelaisia ja lapsia, niin kyllä moni on tosi ylpeä saamelaisista identiteetistään ja haluaa olla saamelainen ja edistää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Vuodesta 2006 lähtien Jenni Laiti asuu Ruotsin tunturiseudulla Jokkmokissa yhdessä miehensä Carl-Johan Utsin kanssa. Perheessä on kaksi lasta. 

Lapset kolmikielisiä

Lapset ovat kolmikielisiä. He osaavat saamen lisäksi suomea ja ruotsia. He käyvät saamekoulua, mutta nimestä huolimatta sielläkään ei ole kuin 80 minuuttia viikossa saamen kielen opetusta. Jopa lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen tapahtuu ruotsiksi.

Kohta on jo vuosi 2016. Olisi kyllä jo aika, että saamelaislapset saisivat käydä koulua omalla äidinkielellään.

Iso rikkaus ja ilo

Ympäröivän yhteiskunnan piittaamattomuudesta huolimatta Jenni Laitin perheessä on onnistuttu antamaan lapsille vahva identiteetti ja kielet.

– Se on tosi iloinen asia. Uskon, että omalla suhtautumisella, mutta myöskin kovalla työllä se onnistuu. Heillä on saamen kieli äidinkieli, ja ruotsia he oppivat muualta ja sitten on vielä kolmantena kielenä suomi, joka on minun toinen äidinkieleni. Se on niin iso rikkaus, ja näkee, kuinka järkeviä lapset ovat.

Tällä Jenni Laiti viittaa siihen, että monikielisyys on myös avain ajatusmaailman avartamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen.

Suohpanterrorin keulakuva

Jenni Laiti on aktiivinen saamelaisuuden puolustaja kodin ulkopuolellakin. Hän on aktivistitaiteilijaryhmä Suohpanterrorin keulakuva. Kollektiivin tavoitteena on taiteen keinoin edistää saamelaisten oikeuksia ja ottaa kantaa luonnon puolesta.

Näkyvyyttä saatiin esimerkiksi Jokkmokkiin suunnitellun Kallakin kaivoksen vastustamisesta. Viime helmikuussa Jokkmokin markkinoiden yhteydessä Suohpanterror esitti vaikuttavan performanssin Ruotsin ministeri Alice Bah Kuhnkelle Jokkmokin markkinoilla. Juuri nyt ryhmä on mukana Kiasman yhteisnäyttelyssä "Eri mieltä".


Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".