Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Vanhat suomenkieliset paikannimet halutaan takaisin kartalle

Julkaistu söndag 27 december 2015 kl 06.00
"Tunturikansa nimitti joet ja valkamat ennen muita"
(6:40 min)
Tämä kyltti löytyy Jukkasjärvestä Tornionjoen ylityskohdasta. Tässä väylän nimi on monella kielellä, järjestyksestä voi olla toista mieltä. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
1 av 2
Tämä kyltti löytyy Jukkasjärveltä Tornionjoen ylityskohdasta. Tässä väylän nimi on monella kielellä, järjestyksestä voi olla montaa mieltä. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Sven-Erik Stöckel (vas.) ja Jans Lindmark uurastavat saadakseen vanhat suomenkieliset nimet kartoille takaisin. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
2 av 2
Sven-Erik Stöckel (vas.) ja Jans Lindmark uurastavat saadakseen vanhat suomenkieliset nimet kartoille takaisin. Kuva/Foto: Hannele Kenttä

Jukkasjärvellä Stöckelin keittiössä vertaillaan karttoja. Niistä kaikkein vanhimmista eli maanmittauslaitoksen ja pääesikunnan kartoista löytyy runsaasti suomenkielisiä nimiä. Uusimmissa tilalla ovat ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet.

– Net on ikivanhoja, pysyvän asutuksen antamia, historian harrastajat Stöckel ja Hans Lindmark sanovat.

Sekä Stöckel että Lindmark ovat mukana kokoamassa vanhoja nimiä. Ensimmäinen, Kurravaaran kylää koskeva osa on valmiina ja kirjaksi painettuna.

Met olema koohnee suunile 800 paikannimeä, Lindmark sanoo.

Kirjasta löytyy paljon muutakin tietoa. Esimerkiksi vanhoista jänkäniittyjen heinänteosta ja villiporonpyynnistä. Tämän poroelinkeinon Stöckel kertoo olevan Kiirunan tunturissa huomattavasti vanhemman kuin nykyisen poronhoidon.

– Minunki isä on vielä pyytäny villiporoja.

Myöhemmin ihmisillä oli kylissä muutamia kesyjä poroja lähes jokaisella. Stöckelin mukaan suurimuotoinen poronhoito tuli kannattavaksi vasta rautatien rakentamisen ja kaivostoiminnan myötä.

Kattuvuomasta äänite vuodelta 1905

Nyt, kun Kurravaaran osuus on saatu tallennettua, ovat vuorossa muut kylät. Niistä yksi on Stöckelin syntymäkylä Kattuvuoma, kaukana tunturissa Tornionjärven takana.

Se on sama paikka, missä vuonna 1905 äänitettiin vahalieriölle ensimmäinen suomenkielinen äänitys Pohjois-Ruotsista.

Äänessä oli Sven-Erik Stöckelin sukulainen yli sadan vuoden takaa, Anna-Greta Stöckel, ja äänittämässä suomalainen etnologi Väinö Salminen. Äänitettä, jossa nuori Anna-Greta laulaa "Lunastettava neito" -nimisen laulun, säilytetään Suomen Kirjallisuuden Seuran ääniarkistossa.

Vanhimman asutuksen antamat nimet

Kun nimet on saatu talteen, on ne tarkoitus saada takaisin myös kartoille ruotsin- ja saamenkielisten nimien rinnalle.

Näin saadaan talteen tiettävästi vanhimman pysyvän asutuksen antamat nimet. Samalla saadaan talteen myös tunturikansojen vanhaa kulttuuria eli sitä samaa, mitä Samuli Paulaharju aikanaan keräsi kiertäessään Pohjois-Ruotsia, ja joka sitten tallentui "Kiveliöitten kansaa" -nimiseksi teokseksi. 

Kirjaa, joka edelleen löytyy monen nykykiveliöläisen kirjahyllystä, voidaan pitää eräänlaisena tunturikansojen Kalevalana sillä erolla, että sisältö ei ole keksittyä.

Kunkkujoki muuttui Gunkesjohkaksi

Suomenkielisten paikannimien alkuperäisyydestä on sekä kirjoitettua että suullista perimätietoa. Lindmark ottaa esimerkiksi Kunkku-alkuiset nimet kuten Kunkkujoen ja Kunkkujärven Kurravaarasta.

– Minun isosisän isoisä oli Johan Allden ja sitä kuttuthiin kunkuksi. Ja mie olen aivan varma, että se on se alkuperänen nimi.

Nyt kartalla lukee sen sijaan Gunkesjohka tai Gujkkajohka.

Nämät on aivan uusia sanoja, jokka on keksitty, kattottu, että se passaa tähän toisseen kiehleen.

Toimittaja miettii, mitä olisi jäljellä ilman suomalaisia etnologeja, ilman Paulaharjua ja ilman tämän ajan paulaharjuja, jotka vielä jaksavat innostua niinkin epämuodikkaasta asiasta kuin kansanhistorian tallentamisesta.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".