Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
#Kielipuoli

Pentti pakinoi väkivallasta ja demokratiasta

Julkaistu torsdag 10 december 2015 kl 12.30
Väkivalta vai väen valta?
(3:22 min)
Pentti Salmenranta opettaa suomea
Pentti Salmenranta. Foto Patrik Svensson

Mitä yhteistä on väkivallalla ja demokratialla? Vai onko mitään?

Minulla oli kerran yläasteella oppilaana tyttö, jolla oli mielestäni ikäisekseen erittäin pitkälle kehittynyt oikeustaju. Ruotsissa syntyneeksi hänellä oli myös hyvä suomen kieli, tosin tietysti silloin tällöin aukkoja ja väärinkäsityksiäkin ilmeni, mutta harvoin.

Hän halusi lukea vaikeita tekstejä, joissa oli sanomaa, ja hän keskusteli mielellään syvällisistä ja ajatuksia herättävistä asioista. Hän pohti usein kysymyksiä: mikä oli oikein ja mikä väärin, mutta kunnioitti myös tovereittensa eriäviä mielipiteitä, jos ne vain oli perusteltu hänen mielestään hyvin.

Siksi hämmästyin, kun eräänä päivänä keskustelimme rikollisuudesta. Hänen mielestään rikoksesta pitäisi saada oikeudenmukainen rangaistus, jos se vain johtaisi ihmisen tapojen parannukseen, mutta rangaistusten sijaan hän peräänkuulutti ennen kaikkea hyviä hoitomuotoja.

– Tehdäänkö maassamme mielestäsi liikaa rikoksia?, kysyin.

– Jokainen rikoshan on liikaa, mutta tekoon voi löytyä lieventäviä taustatekijöitä, vastasi tyttö.

Hyväksytkö väkivallan? kysyin minä.

Tietenkin! vastasi tyttö.

– Siis… kaiken väkivallan?

– Totta kai!

– Mutta eikö mielestäsi yhteiskunnassa ole liikaa väkivaltaa?

– Ei, sitä on liian vähän.                 

– Tarkoitatko siis yhteiskunnan puolelta, eli saako poliisi käyttää väkivaltaa? Tai vankilat?

–  Mitä enemmän sen parempi!

Nyt alkoi mennä opettajalta keskustelu yli hilseen, tyttö ei ollut aiemmin esittänyt minkäänlaista pelleteatteria vakavalla naamalla eikä tuntunut tekevän sitä nytkään. Olisikohan lapsiparka vain yksinkertaisesti mennyt päästään sekaisin? Yritin vielä.

– Hyväksytkö väkivallan kaduilla tai kodeissa?

– Joka paikassa!

–  Entäs kuolemantuomion?

–  En koskaan! Kuolemantuomio ei kuulu sivistysvaltioon!

–  Mutta väkivalta kuuluu?

–  Joo. Mitä enemmän, sen vähemmän kuolemantuomioita.            

Nyt alkoi Salmenrantaa jo tytön ajatusten juoksu pyörryttää. Onneksi tytön ruotsinkielinen luokanvalvoja tuli luokkaan juuri kun aloimme lopetella.

–  Och här diskuterar ni de stora livsfrågorna, i vanlig ordning, det är ju tisdag!, sanoi kollega hymyillen.

Jodå, vastasin minä. Vi försöker reda ut våldets inverkan på samhället och hör och häpna, damen här tycks, tvärtom vad jag hittills har trott, vilja ha mer av den varan, våld överallt!

– Men hallå! sanoi tyttö. Jag har inte nämnt ordet våld, jag har bara sagt att jag gillar demokrati och att det är lösningen på det du frågar efter.

– Demokratia? Mutta hei, väkivallastahan me puhuimme, emmekä demokratiasta?

Eiks se sitten ole sama asia?, kysyi tyttö. Väki on folk ja valta on makt. Väki-valta. Folk-makt. Vai sanotaanko folkvälde? Eli demokratia.

En muista, mitä vastasin, mutta luullakseni, että opettaessaan oppii. Mutta olkaa arvoisat kuulijat kuitenkin seuraavissa vaaleissa tarkkoina: vaativatko puolueet väelle valtaa vai väkivaltaa.

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".