Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Iltapäivä

Kaisa Syrjänen Schaal: Jos kouluasioita ei hoideta, suomen kielellä ei ole tulevaisuutta Ruotsissa

Julkaistu måndag 7 december 2015 kl 13.31
Hallitus ei saa ruusuja vähemmistöasioiden hoidosta
(13 min)
Kaisa Syrjänen Schaal. Foto: Virpi Inkeri/SR
Vähemmistöasiantuntija Kaisa Syrjänen Schaal. Kuva/Foto: Virpi Inkeri SR Sisuradio

Ruotsinsuomalaisen vähemmistön asema sai kolauksen, kun maan punavihreä hallitus päätti pysäyttää hallintoalueiden laajentumisen syksyllä. Tämä tapahtui ilman neuvonpitoa ruotsinsuomalaisten järjestöjen kanssa.

Syksyn budjettiesitys oli kuin kylmä suihku, toteaa Kaisa Syrjänen Schaal, joka on Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajiston jäsen sekä Ruotsin kirkon monikielisyysyksikön johtaja.

Hallitus päätti pysäyttää suomen kielen hallintoalueiden laajentumisen. Päätös tehtiin ilman, että asioista neuvoteltiin etukäteen eri ruotsinsuomalaisten järjestöjen ja organisaatioiden kanssa.

Kaisa Syrjänen Schaal on yksi maan parhaimmista vähemmistöasioiden asiantuntijoista ja selkeästi pettynyt tehtyyn päätökseen. Hänen mielestään se on sitä paitsi ristiriidassa vähemmistöasioista vastaavan kulttuuriministerin aikaisempien puheiden kanssa.

Nykyisessä hallintoaluejärjestelmässä on todettu olevan epäkohtia ja ne on selvitettävä, ennen kuin hallintoalueen laajentuminen voi jatkua, vaatii kulttuuriministeri. Tällä hetkellä maassa on liki kuusikymmentä suomen kielen hallintoaluekuntaa.

Kaisa Syrjänen Schaal kannattaa sinänsä epäkohtien selvittämistä, mutta peräänkuuluttaa aikataulua ja selkeää suunnitelmaa. Epäselvää on esimerkiksi se, kuka selvityksen tekee.

Hampaaton lainsäädäntö

Kaisa Syrjänen Schaal näkee sekä hyviä että huonoja puolia vähemmistöasioiden hoidossa. Hallintoalueet sinänsä ovat erittäin hyvä merkki aseman vahvistumisesta.

Lainsäädäntö puolestaan saa Syrjänen Schaalilta miinuspisteitä.

Vähemmistölainsäädäntö ontuu, siinä ei ole esimerkiksi minkäänlaisia sanktioita.

Epäselviäkin kohtia on, toteaa Kaisa Syrjänen Schaal.

– Mitä esimerkiksi tarkoittaa käytännössä, että "lapsella on oikeus saada osittain opetusta suomen kielessä esikoulussa".

Periksi ei saa antaa

Viime vuoden vaihteessa viisi kuntaa jätti hakemuksen hallintoalueeseen liittymisestä. Nämä anomukset hallitus eväsi.

Kaisa Syrjänen Schaal lohduttaa hallintoalueeseen pyrkiviä kuntia ja korostaa, että työtä ei missään nimessä pidä lopettaa.

Paikallisella tasolla voi aina vaikuttaa poliitikoihin. Sitä paitsi useissa kunnissa suomenkielinen vähemmistö vanhenee, ja vanhustenhoidon tarve kasvaa hetki hetkeltä. Samalla myös lapsimäärät lisääntyvät, ja sen mukana myös tarve kielen opetukseen, huomauttaa Kaisa Syrjänen Schaal.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".