Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
#Kielipuoli

Pyöreät kymmenen vuotta ruotsalaista kielipolitiikkaa

Päivitetty lördag 12 december 2015 kl 14.15
Julkaistu onsdag 9 december 2015 kl 12.14
Kaisa Syrjänen Schaal arvostelee kielipolitiikan toteuttamista
(3:57 min)
Leif Pagrotsky kieliseminaarissa
1 av 3
Puhumassa entinen kulttuuriministeri Leif Pagrotsky (S). Foto Merja Laitinen Sveriges Radio
Mukana myös Suomen kotimaisten kielten keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi
2 av 3
Pohjoismaisten kielenhuoltaviranomaisten edustajat puhumassa. Foto Merja Laitinen Sveriges Radio
Kaisa Syrjänen Schaal. Foto: Virpi Inkeri/SR
3 av 3
Kaisa Syrjänen Schaal. Foto: Virpi Inkeri/SR

Joulukuussa vuonna 2005, valtiopäivät hyväksyi kielipolitiikan, joka määritti, että ruotsi on maan pääkieli, mutta muitakin äidinkieliä ja kansallisia vähemmistökieliä täytyy olla oikeus käyttää ja kehittää.

Ruotsin kielipolitiikka on melko uusi ilmiö. Vielä parikymmentä vuotta sitten ruotsin kieli nähtiin yhteiskunnan ainoana tärkeänä kielenä, mutta silloin alettiin kuitenkin miettimään, että olisiko valtion suhtautuminen pääkieleen ja muihin 150:neen Ruotsin kieleen muotoiltava viralliseksi kielipolitiikaksi. 

Kielilaki vähemmistökielten tueksi

7. päivä joulukuuta vuonna 2005 valtiopäivät sinetöi Ruotsin kielipolitiikan. 10-vuotis syntymäpäivää juhlistettiin kielenhuoltoviranomaisen, Kielineuvoston järjestämällä seminaarilla Tukholmassa. Seminaariin osallistunut, kielipolitiikan valmistelussa asiantuntijana mukana ollut, juristi Kaisa Syrjänen Schaal sanoo, että kielipoliittisia tavoitteita vietiin vielä askel eteenpäin kuuden vuoden takaisella kielilailla.

– Sitten kun se kielilaki tuli 2009 niin silloin oli säädetty kaikki vähemmistökielet, että ne ovat selkeästi siellä kielilaissa. 

Lasten oikeus oppia kieltä on suurin haaste 

Kaisa Syrjänen Schaal, joka tällä hetkellä johtaa Ruotsin kirkon monikielistä työtä, mutta on aiemmin ollut myös kielilakiselvityksen asiantuntijana ja vastannut kahdestakin vähemmistökieliä koskevasta valtiollisesta selvityksestä. Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä on toistuvasti arvostellut Ruotsia puutteista vähemmistökielten opetuksessa kouluissa.

"Meillä kansallisilla vähemmistöillä on suurin haaste siinä, että meillä on oikeus oppia sitä kieltä...tässä täytyy saada tukea koulusta ja tiedetään, että se on vaikeaa tänä päivänä.

Kieliä on kehitettävä

Kaisa Syrjänen-Schaal kertoo, että saamelaisilla on tekeillä oma saamen kielipoliittinen ohjelma. Hän toteaakin kielipoliitiikan kehittyvän koko ajan.

– Täällä seminaarissa puhutaan siitä, että ruotsia täytyy voida käyttää kaikissa tilanteissa, vähemmistökielten kohdalla se on haasteellista koska ei aina ole esimerkiksi termejä, niitä täytyy kehittää jotta kieliä voidaan käyttää kaikissa tilanteissa, Syrjänen Schaal tähdentää.

Kritiikkiä hallitukselle

Kaisa Syrjänen-Schaal arvostelee seminaarissa puhuneen entisen koulutus- ja kulttuuriministerin lausuntoa siitä, että ruotsia pitäisi uuden tekniikan avulla pystyä opettaa entistä useammille ihmisille ulkomailla.

"On mielenkiintoista, että Leif Pagrotsky kantaa huolta ruotsinkielisistä ulkomailla vaikka täällä kotimaassa eivät edes kansallisten vähemmistöjen lapset, joilla on oikeus kieleen, eivät sitä saa.

– Kuusitoista vuotta on Ruotsi ollut vastuussa siitä, että niille lapsille tulisi se antaa ja hänen puolueensa on taas hallituksessa uudestaan...olisihan se hyvä jos nämä kielipoliittiset tavoitteet olisivat mahdollisia toteuttaa myös kotimaassa, Kaisa Syrjänen Schaal tykittää.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".