Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kirjastot: Vähemmistökielisille kirjoille ei kysyntää

Julkaistu tisdag 15 december 2015 kl 05.30
Laki velvoittaa "kiinnittämään erityistä huomiota"
(1:47 min)
Håbon kirjaston vähemmistökielisiä kirjoja. Bibliotekets min.språk hylla. Kuva/Foto: Anna Tainio, SR Sisuradio
Håbon kirjaston vähemmistökielisiä kirjoja. Kuva/Foto: Anna Tainio SR Sisuradio

Uuden kirjastolain myötä kirjastojen tulee kiinnittää erityistä huomiota kansallisiin vähemmistökieliin. Kirjastoissa odotellaan nyt, että joku tulisi kyselemään kirjoja.

Kirjastonhoitaja Taina Lavikainen Upplands Väsbyn kirjastosta kertoo, että he ostavat kirjoja usein hankintaehdotusten perusteella.

– Jos ei ole tullut hankintaehdotuksia, niin emme ehkä sitten ole ostaneet enempää kirjoja. Odotamme, että ihmiset tulisivat aktiivisesti kyselemään, Lavikainen toteaa.

Suomenkielistä kirjallisuutta Upplands Väsbyn kirjastossa on kyllä paljon, mutta muilla vähemmistökielillä vähemmän.

Vuoden 2014 alusta voimassa olleen kirjastolain mukaan kirjastojen tulisi kiinnittää erityistä huomiota kansallisiin vähemmistökieliin.

Kun Sisuradion kyseli tilannetta kolmessakymmenessä kirjastossa eri puolilla Ruotsia, kävi ilmi, että valikoima vähemmistökielillä saattaa olla melko suppea. Esimerkiksi saameksi ei löydy kirjoja läheskään kaikista kirjastoista.

"Kukaan ei toivo"

Syyksi mainitaan kysynnän puute. Tämä on tilanne esimerkiksi Köpingin kirjastossa, kertoo kirjastojohtaja Inger Felldin:

– Meillä on ehkäpä yksi yksittäinen saamenkielinen kirja. Jiddischiksi ei ole mitään.

Eikö kukaan sitten halua lukea kirjoja saameksi tai jiddischiksi?

– Kukaan ei ole ainakaan ilmoittautunut ja toivonut, että kirjastossa olisi materiaalia noilla kielillä, sanoo Felldin.

Lainamäärät pieniä

Kiinnostuksen puute näkyy myös lainamäärissä. Monessa kirjastossa, joihin Sisuradio on ollut yhteydessä, kansallisilla vähemmmistökielillä olevat kirjat muodostavat alle prosentin kaikista lainoista.

Toisaalta kaikki eivät ehkä tiedä, että vaikkapa suomenkielisiä kirjoja löytyy Ruotsin kirjastoista tai että niitä voi toivoa hankittavan. Kirjastoilla onkin tällä saralla tekemistä:

- Meidän pitää tietenkin olla kirjaston ulkopuolella kertomassa, että on kirjoja (vähemmistökielillä) ja löytää oikeat kohderyhmät, sanoo Uppland Väsbyn kirjaston Taina Lavikainen.

Näin kirjastoselvitys tehtiin

Sisuradio lähetti kyselyn 15 suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvaan ja 15 hallintoalueeseen kuulumattomaan kuntaan marraskuun lopulla.

Valitut kunnat ovat Ruotsin suurimpia ruotsinsuomalaiskuntia, kun suomalaistaustaisten määrä suhteutetaan kuntien kokoanaisasukasmäärään.

30 kunnasta 27 vastasi ainakin osittain Sisuradion vastaamaan kyselyyn.

Mukana olevat kunnat: Haaparanta, Pajala, Surahammar, Fagersta, Kiiruna, Skinnskatteberg, Hallstahammar, Kalix, Nykvarn, Köping, Håbo, Upplands Väsby, Luulaja, Eskilstuna, Kungsör, Ljusnarsberg, Avesta, Värmdö, Olofström, Överkalix, Salem, Hedemora, Strängnäs, Tyresö, Lilla Edet, Älvkarleby ja Flen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".