Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Ostavatko kunnat suomenkielisiä kirjoja kirjastoihin "väärillä" rahoilla?

Julkaistu fredag 18 december 2015 kl 06.15
Kunnat käyttävät hallintoaluerahoja eri tavoin
(4:55 min)
Håbo Bibliotek ei osta kirjallisuutta hallintoaluerahoilla. Kuva/Foto: Anna Tainio, SR Sisuradio
Håbon kirjasto ei osta kirjallisuutta hallintoaluerahoilla. Kuva/Foto: Anna Tainio SR Sisuradio

Viime vuonna Fagerstan kirjasto teki suomenkielisiä hankintoja kunnan hallintoaluerahoilla. Håbon kunnassa taas ei laitettu kruunuakaan valtiontuesta kirjaston ostoksiin. Erot johtuvat siitä, että Ruotsin kunnat tulkitsevat sääntöjä eri tavoin.

Valtiontukea, jota myönnetään kaikille suomen kielen hallintoalueeseen kuuluville kunnille, saa käyttää suomen kielen ja kulttuurin tukemisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin - mutta ei sellaiseen toimintaan, joka jo kuuluu kunnan velvollisuuksiin.

Fagersta uusi kirjavalikoimaansa

Merja Hellstrand on hallintoaluekoordinaattori Fagerstassa. Siellä kirjasto siis sai käyttöönsä osan viime vuoden hallintoaluerahoista: kirjoja, aikakausilehtiä ja dvd-filmejä ostettiin yli 80 000 kruunulla.

Mutta kirjastolain mukaan kaikilla kirjastoilla tulee olla kirjallisuutta vähemmistökielillä eli myös suomeksi, ja näiden kirjojen hankinta on sisällytettävä kirjaston omaan budjettiin.

– Me halusimme uusia kirjavalikoiman niin, että esikoulut ja suomenkielinen vanhustenosasto voivat myös lainata kirjoja ja filmejä, ja käyttää näin tätä investointia myös heidän hyödykseen, Hellstrand kertoo.

Håbo tarkka kruunujen suhteen

Håbon kunta on valinnut päinvastaisen linjan. Viime vuoden hallintoaluerahoista ei käytetty kruunuakaan kirjaston ostoksiin.

Risto Hurskainen on kunnan suomen kielen hallintoalueen toiminnankehittäjä ja hän kertoo, että kirjastolain ja hallintoaluetyön sääntöjä on noudatettu.

Kirjastolain mukaan kirjastojen on hankittava kirjallisuutta kansallisilla vähemmistökielillä suomen kieli mukaan lukien omilla varoillaan. Koko tämä homma kävisi vähän oudoksi, jos minä vielä lisukkeeksi laittaisin kirjastoille näitä varoja.

Tukholman lääninhallitus neuvoo, että valtiontukea ei saa käyttää sellaiseen toimintaan, joka kuuluu jokaisen kunnan velvollisuuksiin.

– Kirjaston hyllyillä oleviin suomenkielisiin kirjoihin emme siis ole satsanneet rahaa, Risto Hurskainen toteaa.

Sääntöjä vaikea ymmärtää

Tukholman lääninihallitus on suomen ja meänkielen hallintoalueen valvontaviranomainen. Kehitysjohtaja Helena Cronséll on tietoinen siitä, että hallintoaluekunnat tulkitsevat valtiontukeen liittyviä sääntöjä eri tavoin.

Vi vet att en del kommuner har köpt in litteratur till bibliotek för just statsbidraget. Just begreppet "merkostnad" har vållat kommunerna bekymmer.

Merja Hellstrand Fagerstan kunnasta myöntää, että sääntöjä ei ole aivan helppo ymmärtää.

– Tässähän on ollut paljon vaikeuksia tietää, mihin rahoja saa panna. Eri kunnat laittavat niitä eri toimintoihin, Hellstrand toteaa ja jatkaa:

– Niin kuin minä olen sen ymmärtänyt, tähän "främja utveckling av kultur och språk" rahoja saa käyttää.

Selkeytystä tulossa

Tukholman lääninhallitus on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa, joka on saamen kielen hallintoalueiden valvontaviranomainen, saanut hallitukselta tehtäväksi arvioida ja analysoida valtiontuen käyttöä. Raportti valmistuu vuoden 2016 helmikuun alkuun mennessä ja voi johtaa uusiin selkeämpiin sääntöihin. Sellaisia tarvitaan.

Det är ju lite svårt för mig att säga vad som är tillåtet och inte. Alltså det som länsstyrelsen varit tydlig med genom åren är att statsstödet ska gå till merkostnader och det ska föregås av ett samråd med den nationella minoritet som man uppbär statsbidrag för, samt att det ska ingå i en långsiktig plan.

Valtiontuen käytössä kuuluu siis ottaa kolme tärkeää asiaa huomioon: rahoja saa käyttää lisäkustannuksiin, päätökset tulee tehdä yhdessä vähemmistön neuvonpitoryhmän kanssa ja rahoja pitää käyttää osana pitemmän tähtäimen suunnittelua.


Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".