Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kohtauspaikka

Kiirunan kaivos on houkutellut suomalaisia koko historiansa ajan

Julkaistu onsdag 27 januari 2016 kl 10.15
Suomalainen kerho perustettiin 1952
(4:50 min)
Martti Kivimäki työskentelee Jukkasjärven seurakunnassa. Prinssi Eugenin maalaama Kiirunan kirkon alttaritaulu on tuttu lapsuudesta saakka. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
1 av 2
2 av 2

Kiiruna on satavuotisen kaivoshistoriansa aikana imenyt asukkaita muualta Pohjois-Ruotsista ja paljon myös Suomesta. Tunturikaupungissa viihdytään, vaikka monella on kaipuu on Tornionlaaksoon.

Kiirunan Suomalaisen kerhon 10-vuotisjuhlia vietettiin jo 53 vuotta sitten. Silloin paikalla oli suomenkielisten radio-ohjelmien toimittaja Ragnar Lassinantti, joka luettelee arvovaltaisten vierailijoiden joukon, joista osa on tullut Suomen puolelta saakka. 

Martti Kiviniemi muistaa juhlat, vaikka itse olikin vielä liian nuori osallistuakseen iltamenoihin. Ragnarin vierailut hänen lapsuudenkodissaan ovat jääneet mieleen. Varsinkin se kerta, kun hän uteli vieraalta, oliko tämä se kuuluisa mäkihyppääjä Antti Hyvärinen. Lapsen korviin tarttui vieraan nimestä vain sen osa -antti.

Radio oli vahvasti mukana

Kiviniemen isä Pentti työskenteli Lassinantin tapaan kaivostyön ohella toimittajana, ja teki ohjelmia sekä radioon että suomalaisille lehdille. Hän oli myös Suomalaisen kerhon puheenjohtajana seuran täyttäessä 10 vuotta.

Kerhon nykyinen puheenjohtaja on Jouko Kangasniemi. Toiminta on edelleen monipuolista ja ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille.

Veri vetää tunturista laaksoon

Kangasniemi samoin kuin Marja-Leena Seikkula on kotoisin Suomen puolelta Tornionlaaksosta. Kesäisin veri vetää takaisin laaksoon. Siellä on vapaa-ajanasunto ja saattaa olla, että eläkkeellä se vetää enemmän kuin Kiiruna jopa vakituisena asuinpaikkana.

Pekka ja Lisbeth Karppinen omistavat myös mökin Pellossa. Heille se jäänee nimenomaan kesämökiksi.

– Kyllä sitä varmaan täällä joutuu suurimman osan ajasta olehmaan, Pekka Karppinen arvelee.

Joutuminen johtuu lähinnä lapsista ja lapsenlapsista ja vaimosta, joka on syntyisin kiirunalaisia.

Gruvsvenska alkaa laimentua

Kiirunan kaivoksella kehittyi aikanaan vahvasti sumalaiskorosteinen ruotsin kieli, jota kutsuttiin "gruvsvenskaksi" ärrää voimakkaasti korostaen. Kielen kehitystä voi verrata vaikkapa "rinkebysvenskan" syntyyn. Gruvsvenskakin on jo vähän laimentunut. 

– Kyllä se varmaan on vähän jo ruotsalaistunut, mutta kyllä sitä vielä löytyy.

Suomenkieliset luokat ovat historiaa Kiirunassa, mutta suomen kieli on suosittu aineena.

– Tuolluvaaran koululla on lukenut ja lukee vieläkin valtavan moni, opettaja Marja-Leena Seikkula sanoo.

Valtava tarkoittaa tässä tapauksessa noin kymmentä prosenttia.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".