Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Iltapäivä

Suomalaisten minäkuva sosiaalisessa mediassa todenmukainen

Julkaistu måndag 14 december 2015 kl 13.03
Someen hyvä kuva, mutta ei liian hyvä
(17 min)
Sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Airi Lampinen sekä juontajat Helena Huhta sekä Jorma Ikäheimo. Foto: Virpi Inkeri/SR
Sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Airi Lampinen analysoi Helena Huhdan kuvaa sosiaalissa medioissa. Taustalla Jorma Ikäheimo. Kuva/Foto: Virpi Inkeri SR Sisuradio

Suomalaiset eivät rakenna itsestään ideaali-ihmisen profiilia sosiaalisessa mediassa, sanoo sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Airi Lampinen. Paranneltuihin profiilikuviin suhtaudutaan penseästi. 

Juontajat Helena Huhta ja Jorma Ikäheimo ovat työnsä puolesta sosiaalisessa mediassa. Jorma on Twitterissä ja Helena Twitterin lisäksi Facebookissa. Sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Airi Lampinen Tukholman yliopistosta analysoi Iltapäivän juontajien profiilikuvia.

- Jorman twitterprofiilissa näkyy puolet kasvoista, mikrofoni ja veikeä ilme, taustalla on leikkisästi kissa. Hän esiintyy kuvauksessa omalla nimellään ja kokonaisuus selkeästi ankkuroitu radiotoimittajan ammattiin. 

Helenalla on taas Twitterissä koko kasvokuva ja kuvauksesta selviää myös ammatti. Helenan Facebook-profiilissa taas on vapaa-ajan konteksti.

- Kuten tyypillistä on FB:ssa, olet hyvinvointisen ja -tuulisen näköinen. Yleensähän ne parhaimmat omakuvat valitaan FB:n profiilikuviksi.

Suomessa ja Ruotsissa omakuvat eivät näytä ideaalikuvilta

Vaikka sosiaaliseen mediaan valitaankin yleensä parhaimmat kuvat itsestä, niissä ei ole pyrkimyksenä luoda itsestään minkäänlaista ideaalikuvaa.

- Varsinkin Suomessa kuten todennäköisesti myös Ruotsissa, pyritään aitouteen. Jos kuva näyttää selkeästikin parannellulta, siihen suhtaudutaan penseästi.

Sosiaalisessa mediassa jaetaan onnellisia ja myönteisiä hetkiä elämästä. Mitä seurauksia tallaisesta on, jos kaikki on vain positiivista?

– Tämä tietenkin johtuu siitä, että kuvia otetaan juuri onnellisina hetkinä. Toiset kadehtivat niitä, ja toiset voivat jopa masentuakin niistä, kun toisilla asiat näyttävät olevan paremmin. Yleensä kuitenkin iloitaan yhdessä.

- Hienot kuvat eivät tietenkään kerro koko totuutta ihmisen elämästä, korostaa sosiaalisen median tutkija Airi Lampinen.

Yksityisyys sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisessa mediassa jaetaan paljon informaatiota yksityiselämästä. Minkälaisia ongelmia tästä syntyy?

– Jokainen voi suojata yksityisyytensä erilaisia asetuksilla, mutta toki seuraajat voivat kommentoinnillaan nostaa postauksen uuteen valoon, sanoo Airi Lampinen.

– Kyllähän moni miettii kuvia jakaessaan, miten se vaikuttaa perheenjäseniin ja kavereihin, mutta kaikkea ei kuitenkaan oteta huomioon.

- Toisistahan on kuvia jo sikiövaiheessa, ja silloinhan digitaalisesta jalanjäljestä tulee väistämättä pitkä.

Voiko some-elämää mitenkään hallita?

- Osin voi hallita. Siihen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ja ottamalla muut huomioon. Paljolti luotetaan yhteisymmärrykseen ystävien kesken.

- Jos et halua, että lapsestasi laitetaan kuvaa nettiin, kerro se etukäteen, kannustaa sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Airi Lampinen.

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".