Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Kaksikieliset yrittäjät toimivat välittäjinä ummikoiden välillä

Julkaistu onsdag 13 januari 2016 kl 17.30
Tornionlaakso on yhteistä markkina-aluetta
(4:30 min)
Aimo Palovaara (vas.), Pasi Palosaari, Bengt Åström ja Tuomas Wikström asentavat lämpökeskuksia rajanylisenä yritysyhteistyönä. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
1 av 2
Aimo Palovaara (vas.), Pasi Palosaari, Bengt Åström ja Tuomas Wikström asentavat lämpökeskuksia rajanylisenä yritysyhteistyönä. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Haaparannalla asuva, Suomen Kurtakossa syntynyt Aimo Palovaara koordinoi rajanylistä yritysyhteistyötä, jonka kautta lämpökeskuksia asennetaan. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
2 av 2
Haaparannalla asuva, Suomen Kurtakossa syntynyt Aimo Palovaara koordinoi rajanylistä yritysyhteistyötä, jonka kautta lämpökeskuksia asennetaan. Kuva/Foto: Hannele Kenttä

Haaparannalla asuva Aimo Palovaara näkee kaksikielisen vyöhykkeen toimivan välittäjänä yksikielisten välillä. Toistaiseksi tällainen voimavara löytyy Tornionlaaksosta. Ilman toimenpiteitä se ei säily.

Aimo Palovaara on itse hyvä esimerkki ihmisestä, joka toimii valtakunnanrajan molemmin puolin. Hän asuu perheineen Haaparannan Mattilassa ja työpaikan toimisto on Torniossa.

Kovin paljon hän ei ehdi toimistossa istumaan, sillä työmaana on koko Pohjoiskalotti, jonne asennetaan asiakkaiden tilaamia, hakkeella käyviä lämpökeskuksia.

Valmistusta rajan molemmin puolin

Lämpökeskukset valmistuvat pienyritysten välisenä yhteistyönä molemmin puolin rajaa.

– Kontit eli itse pannuhuoneet tehdään Ylitorniolla kahden konepajan toimesta ja sähkö- ja putkiasennukset Haaparannalla torniolaisen ja haaparantalaisen yrityksen toimesta, Lakkapäällä työskentelevä, koko operaatiosta vastuullinen Aimo Palovaara sanoo.

Väylänvarressa on yhteinen kieli

Tiiviin yhteistyön takana on kaksikielisyys. Yhteinen työkieli on väylänvarren suomi, ja asiakkaiden luona puhutaan luonnollisesti asiakkaiden omaa kieltä.

Tässä suhteessa kaksikieliset ovat etulyöntiasemassa.

Meillä on valtava apu näistä kaksikielisistä työntekijöistä. He mahdollistavat toimimisen koko alueella, niin Norrbottenissa kuin Pohjois-Suomessakin, niin Sallassa, Pudasjärvellä kuin Piitimessäkin. 

Kielitaito on muutakin kuin kieltä

Palovaara näkee tärkeäksi, että tätä kaksikielisyyttä vaalitaan tulevaisuudessa koulutuksen kautta. Kaksikielinen väestöryhmä voi toimia välittäjänä kahden ”ummikkoväestön” - ruotsinkielisten ja suomenkielisten välillä.

Itse alue hyötyy kaksikielisyydestä kuitenkin kaikkein eniten. Esimerkkkinä Palovaara mainitsee Suomen rannikkoseudun, joka on koko Suomen vaurainta vientialuetta muun muassa kielitaitonsa vuoksi.

Kaksikielisyys ei säily ilman päätöksiä

Palovaara uskoo, että Tornionlaakso säilyy suureksi osaksi kaksikielisenä hänen elämänsä ajan, mutta miten on tulevaisuudessa?

– Kyllä uhkakuvat on pahat, että se ei säily.

Uhkakuvat johtuvat siitä, etteivät päättäjät näytä ymmärtävän, että kielet eivät säily itsestään, vaan tarvitsevat säilyäkseen koulun ja yhteiskunnan muiden instituutioiden apua.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".