Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

"Rekisteriä voidaan käyttää jossakin muussa vaiheessa ihan mihin tahansa"

Publicerat onsdag 16 december 2015 kl 17.00
Arto Moksunen: emme ole törmänneet ihmiskauppaan
(5:33 min)
Kuvan vasemmalla puolella näkyy Boråsin poliisitalo. Robert Österlind/Sveriges Radio. Kuvan oikealla puolella näkyy maassa istuva kerjäävä mies, jolla on tumman sininen toppatakki päällään. Foto: Ida Wendle/Sveriges Radio.
1 av 2
Kuvassa vasemmalla Boråsin poliisitalo. Foto: Robert Österlind/Sveriges Radio. Kuvassa oikealla kerjäävä ihminen. Foto: Ida Wendle/Sveriges Radio.
Crossroad-tukipisteen toiminnanjohtaja Arto Moksunen. Foto: Sini Teng/SR
2 av 2
Crossroad-tukipisteen toiminnanjohtaja Arto Moksunen. Foto: Sini Teng/SR

Poliisi perustelee kerjäävien EU:n sisäisten maahanmuuttajien rekisteröimistä muun muassa sillä, että se auttaa kerjäläisistä huolehtimisessa ja mahdollisen ihmiskaupan tutkimisessa.

Ekot paljasti keskiviikkona, että Ruotsin poliisi on jo lähes vuoden ajan kartoittanut ja rekisteröinyt kerjääviä EU-emigrantteja ilman rikosepäilyjä.

Poliisi perustelee rekisteröimistä muun muassa sillä, että se auttaa kerjäläisistä huolehtimisessa ja mahdollisen ihmiskaupan tutkimisessa.

Eli, jos poliisi epäilee että kerjäävä ihminen on joutunut rikoksen uhriksi, poliisin täytyy kerätä tietoja muun muassa hänen perheestään ja siitä mistä hän on kotoisin.

Poliisi on myös valokuvannut kerjäävien, EU:n sisäisten maahanmuuttajien henkilötodistuksia. 

Kaikki jotka kerjäävät ja kaikki kodittomat kärsivät. Väkivalta ja rikoksen uhriksi tuleminen, siinä ei papereita kysytä häneltä, kuka ryöstetään kadulla. Kaikki ketkä nukkuvat ulkona joutuvat ennemmin tai myöhemmin rikoksen uhriksi, toteaa Arto Moksunen, Bällsta Housen toiminnanjohtaja.

Arto Moksunen on toiminnajohtaja Tukholman kaupunkilähetyksen, Stockholms stadsmissionenin Bällsta Housessa, jossa asuu kodittomia EU:n sisäisiä maahanmuuttajia. Moni heistä kerjää Tukholman kaduilla.

Moksunen kertoo, että poliisin menettelytapa on hänelle tuttu, ja kertoo, että kerjääviltä EU:n sisäisiltä maahanmuuttajilta poliisi on kysynyt muun muassa henkilötodistuksia jo kauan.

Monet ovat kertoneet, että heiltä on poliisi tai joku järjestysmies kysynyt papereita. Yleensä he aina näyttävät ne, ja ihmettelevät, että mistähän mahtaisi olla kysymys, Arto Moksunen kertoo.

Kartoitusta pystyisi mahdollisesti perustella sillä, että kerjääville ihmisille järjestettäisiin sen kautta esimerkiksi asuntoja, Arto Moksunen pohtii.

Se voi myös olla tapa näyttää, että poliisi reagoi kerjäävien ihmisten vaikeaan tilanteeseen. Moksunen kuitenkin pelkää, että tulevaisuudessa rekisteriä saatetaan käyttää aivan muuhun.

Jos vuoden tai kahden kuluttua tulisikin tilanne, että kerjääminen kielletään, niin [poliisilla] on valmis rekisteröinti siitä, kuka on kerjännyt ja sitten sitä voidaan käyttää jossakin muussa vaiheessa ihan mihin tahansa, Moksunen päättelee.

Paljastuksen jälkeen turvallisuudesta ja yksityisyyden suojasta vastuullinen virasto, Säkerhets- och integritetsskyddsnämnden, aikoo selvittää onko poliisin henkilötietojen käsittely ollut lainmukaista. 

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".