Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Markin kunnassa saa suomenkielistä vanhustenhuoltoa - kerran kuussa

Julkaistu fredag 25 december 2015 kl 05.45
"Kunnan asenne on kuin paraskin vitsi"
(5:16 min)
Silmälasipäinen, tumma- ja lyhythiuksinen nainen lähikuvassa vaaleaa taustaa vasten.
1 av 2
Ritva Kallatsan mies joutuu olemaan ummikkona hoidettavana vanhainkodissa Markissa. Kuva/Foto: Teija Martinsson SR Sisuradio
Kaksi vanhempaa silmälasipäistä naista lähikuvassa Suomi-Seuran tiloissa.
2 av 2
Markin Suomi-Seuran puheenjohtaja Tuula Nyholm ja varapuheenjohtaja Aira Kauppinen. Kuva/Foto: Teija Martinsson SR Sisuradio

Länsiruotsalaisen Markin Suomi-Seura on taistellut jo vuosia omakielisen vanhustenhoidon puolesta. Toistaiseksi kunnasta on luvattu tarjota suomenkielistä hoivaa - kerran kuussa.

Suomen kielen hallintoalueen ulkopuolisissa kunnissa voi olla vaikeaa saada vanhustenhoitoa suomeksi, vaikka tähän useankin lain mukaan on oikeus.

Tuula Nyholm ja Aira Kauppinen Markin Suomi-Seurasta eivät tiedä, pitäisikö heidän itkeä vai nauraa.

Kunnan asenne on ihan surkean hupaisa. Se on kuin paraskin vitsi, tuskailee Markin Suomi-Seuran puheenjohtaja Tuula Nyholm.

– Ja ehkä vielä konttoriaikaan saa sen palvelun kerran kuussa, irvailee varapuheenjohtaja Aira Kauppinen.

Seura keräsi sosiaalilautakunnalle luovutettavaksi 134 henkilön nimilistan, jolla vaadittiin suomenkielisiä vanhustenhuoltopalveluja kuntaan.

Laki kansallisista vähemmistöistä määrää, että kuului kunta suomen kielen hallintoalueeseen tai ei, täytyy kunnan tarjota osa tai kaikki vanhustenhuoltopalvelut suomeksi, mikäli suomenkielentaitoista henkilöstöä löytyy.

Takaa arvokkuuden?

Nimilistan seurauksena sosiaalilautakunta päätti teettää kartoituksen siitä, kuinka monta suomenkielentaitoista työskentelee kunnan vanhustenhuollossa ja kuinka monta suomenkielistä käyttää kunnan vanhustenhuoltopalveluja.

Tulosten mukaan suomenkielentaitoisia työntekijöitä oli runsaat kolmekymmentä ja vanhustenhuollon palveluja käytti kaksikymmentä suomea puhuvaa ikäihmistä. Samalla kunnasta painotettiin, että suomenkieliset vanhukset tulevat saamaan apua äidinkielellään arvokkuustakuiden puitteissa vähintään kerran kuukaudessa.  

Viittomalla vessaan

Kunnallispoliitikko Per Olof Hermansson (KD) toimi sosiaalilautakunnan puheenjohtajana, kun kartoitus annettiin sosiaalitoimen tehtäväksi. 

Hermanssonin mielestä kunta täyttää lain vaatimukset: suomenkielistä henkilöstöä löytyy Markin kunnan vanhustenhuollosta. Hän toivoo myös, että suomenkielistä palvelua voitaisiin tarjota useamminkin kuin kerran kuussa.

Hermansson huomauttaa kuitenkin, että esimerkiksi vessaan voi päästä käsimerkeilläkin kommunikoimalla.

"Kartoitus on kirjoituspöytätyö"

Aira Kauppinen suhtautuu epäilevästi koko kartoitukseen, sillä sitä ei tehty yhteistyössä Suomi-Seuran kanssa huolimatta siitä, että apua tarjottiin.

– Meihin ei ole otettu minkäänlaista yhteyttä, joten se on heidän oma teoksensa ja minun mielestäni ihan täydellisesti kirjoituspöytätyö.

He ilmoittivat kartoituksen yhteydessä, että suomenkielisille hoitajille tai vanhustenhoito-osastolle ei ole tarvetta. Mistä he sen tietävät, kun meiltä ei ole kysytty, kummastelee Aira Kauppinen. 

Pomojen arvioita

Kartoituksen tekijä Johanna Gunnarsson Markin kunnasta kertoo, että suomenkielistä palvelua tarvitsevien vanhusten määrä perustuu yksiköiden päälliköiden arvioon. Samaan tapaan myös suomenkielisen henkilöstön määrä saatiin kartoitukseen henkilöstöryhmien päälliköiltä.

Markin kunnan vanhustenhuollon toiminnanjohtaja Erika Agnarsson myöntää suoraan, ettei vanhuksilta kannatakaan erikseen kysyä, haluavatko nämä suomenkielisiä vanhustenhuoltopalveluja - koska niitä ei kuitenkaan voida tarjota.

Kerran kuukaudessa ei riitä

Vähemmistölain toteutumista suomen kielen osalta valvoo Tukholman lääninhallitus. Kehitysjohtaja Katarina Popovicin mielestä ainakaan laitoshoidossa olevalle palvelun saaminen omalla vähemmistökielellä kerran kuussa ei ole riittävästi. 

Popovic muistuttaa, että sosiaalilain mukaan kunnan tulee toimia niin, että siltä tarvittaessa löytyy suomenkielistä henkilöstöä vanhustenhuollosta.  

Ummikkona vanhainkodissa

Ritva Kallatsan aivohalvauksen saanut mies on hoidettavana vanhainkodissa Markissa, eikä hän osaa ruotsia. Tilanne on pariskunnalle vaikea.

– Siellä on se ongelma, ettei ole suomenkielistä palvelua juuri yhtään. Yksi henkilöstöstä osaa suomea välttävästi.

Sitä yksinoloahan se siellä on, ja kun potilaat ovat enimmäkseen ruotsinkielisiä, hän istuu vain omassa huoneessaan. Häntä ei ole pitkään aikaa viety edes samaan ruokahuoneeseen, kertoo Ritva Kallatsa miehensä kohtelusta vanhainkodissa.

Ritva Kallatsan miehellä on usein myös vaivoja, joista hän ei pysty kertomaan ruotsinkieliselle henkilökunnalle.

– Minä yritän sitten puhua hoitajille sen verran, mitä minä osaan. Ei ole helppoa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".