Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi.

Kaamosmasennuksen oireet pahenevat napoja kohti mentäessä

Julkaistu onsdag 6 januari 2016 kl 06.15
Kaamosoireilusta kärsii joka kolmas
(1:47 min)
Kaamosmasennusta hoidetaan valon lisäksi liikunnalla. Foto: Sofia Kottorp, SR
Kaamosmasennusta hoidetaan valon lisäksi liikunnalla. Foto: Sofia Kottorp, SR

Noin joka kolmannes reagoi päivänvalon lyhenemiseen kaamosoireilulla, kun taas kaamosmasennuksesta kärsii vain yksi prosentti. Molempia hoidetaan valolla ja liikunnalla.

Kaamosmasennus on sekoitus masennusoireita ja kaamosoireita. Kaamosmasennus ilmenee usein joka vuosi lokakuun ja helmikuun lopulta alkaen, kertoo Suomen terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen. Hän väitteli tohtoriksi juuri kaamosmasennuksesta.

Valohoito ja liikunta avuksi

Partosen mukaan kaamosmasennuksesta kärsii vain yksi prosentti suomalaisista. Pelkistä kaamosoireista sen sijaan kärsii noin 30 prosenttia väestöstä.

Kaamosmasennusta esiintyy päiväntasaajan aluetta lukuunottamatta koko maailmassa. Tilastollisesti kaamosoireet pahenevat napoja kohti mentäessä.

Sekä kaamosmasennusta, että -oireilua hoidetaan silmän kautta annettavalla kirkasvalohoidolla ja säännöllisellä liikunnalla.

– 2-3 kertaa viikossa noin 45 minuutin ajan yhtämittaisesti. Myös sillä voi hoitaa kaamosmasennusta, Partonen sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".