Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Oman äidinkielen käyttö voi lisätä tyytyväisyyttä vanhustenhoitoon

Julkaistu måndag 21 december 2015 kl 14.17
"Ulkomailla syntyneet vähemmän tyytyväisiä vanhustenhoitoon"
(1:43 min)
Man med rullator i korridoren på ett äldreboende. Foto: Pontus Lundahl/TT
1 av 2
Tuoreen väitöskirjan mukaan tyytyväisyys vanhustenhoitoon on Ruotsissa olettettua parempi. KUva/Foto: Pontus Lundahl TT
Petri Kajonius on tutkinut tyytyväisyyttä vanhustenhoidossa. Kuva/Foto: Lotta Hoppu SR Sisuradio
2 av 2
Petri Kajonius on tutkinut tyytyväisyyttä vanhustenhoidossa. Kuva/Foto: Lotta Hoppu SR Sisuradio

Vanhustenhoitoon ollaan Ruotsissa huomattavasti tyytyväisempia kuin monesti luullaan, selviää tuoreesta psykologian väitöskirjasta. Ruotsin ulkopuolella syntyneet ovat kuitenkin vähemmän tyytyväisiä saamaansa hoitoon kuin vanhukset keskimäärin.

Petri Kajonius on psykologian väitöskirjassaan tutkinut tyytyväisyyttä vanhustenhoitoon Ruotsissa.

– Ulkomailla syntyneet ovat hieman vähemmän tyytyväisiä vanhustenhoitoon, ja se liittyy todennäköisesti sekaannuksiin kieleen- ja kulttuuriin littyen, sanoo Kajonius, joka hiljattain väitteli Göteborgin yliopistossa.

Syy siihen, että ulkomailla syntyneet vanhukset ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä, kytkeytyy Kajoniuksen mukaan muun muassa kielen ja kulttuurin ymmärtämisen puutteisiin.

Turvallisuus ja tyytyväisyys kulkevat käsi kädessä

Kajoniuksen mukaan sillä, että hoitokodin tai kotipalvelun henkilökunta osaa vanhuksen äidinkieltä, voi olla suurikin merkitys juuri tyytyväisyyteen liittyen.

– Se, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi, on turvallisuuden perusta. Olemme osoittaneet tutkimuksissamme, että turvallisuudelle ja tyytyväisyydellä on vahva side ilman pienintäkään epäilystä, Kajonius sanoo.

"En ymmärrä yhtään mitään"

Näiden asioiden kanssa painii Inkeri Ahokas miehineen. Markin kunnassa Länsi-Götanmaalla asuvan Ahokkaan mies sairastaa dementiaa. Kotipalvelun tai hoitokodin henkilökunnassa suomenkielentaitoisia ei yhtä poikkeusta lukuunottamatta ole, ja tilanne turtuu varsin turvattomalta.

– Minulla ei ole itsellänikään kovin hyvää ruotsin kielen taitoa, Inkeri Ahokas sanoo.

Ja vaikka muu arkinen asiointi sujuisikin ruotsiksi, on lääketieteellinen sanasto hankalaa.

En tiedä dementiasta ylipäätään mitään sairautena. Olisi hyvä tietä, siitä enemmän, koska, kun minulle selitetään siihen liittyviä asioita ruotsiksi, en ymmärrä yhtään mitään, koska se kaikki on minulle uutta.

Ahokas onkin nyt varsin huolissaan tilanteesta.

– Ymmärrän jonkun sanan sieltä, toisen täältä. En saa kokonaiskuvaa ensinkään, hän toteaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".