Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Turvakotien ruuhkalla vakavia seurauksia väkivaltaa kokeville naisille ja lapsille

Julkaistu torsdag 31 december 2015 kl 11.00
Monet naiset joutuvat jäämään väkivallan uhreiksi
(8:49 min)
En man drar en kvinna i håret. Foto: Claudio Bresciani/TT
Yksikin lyönti on liikaa. Foto: Claudio Bresciani/TT

Ruotsin turvakodeissa on täyttä ja uusia tulijoita olisi. Tilanteesta kärsivät kaikki.

Carina Diaz Kvinnojouren Iriksestä on töissä naispäivystyskodissa Luulajassa. Turvakotiin on erittäin vaikea päästä, hän kertoo.

– Meillä on aina täyttä, Diaz toteaa.

Asuntopula taustalla

Syy siihen, että Luulajassa Diaz kollegoinen joutuu sanomaan jatkuvasti ei on asuntopula. Naiset, jotka tulevat turvakotiin, jäävät sinne aiottua pidemmäksi ajaksi, koska he eivät saa mistään asuntoa.

– Ei Luulajasta, ei läänistä eikä mistään muualtakaan koko Ruotsista, Diaz listaa.

Carina Diaz sanoo, että turvakodista paikan saaneet naiset ja heidän lapsensa ovat tänä vuonna jääneet sinne keskimäärin kolmeksi kuukaudeksi. Vielä vuonna 2014  turvakodissa oltiin keskimäärin 70 vuorokautta.

Kaikilla ei ole pakopaikkaa

Monelle väkivallan uhrille pelkkä päätös lähteä kotoaan on vaikea. Kun nainen sitten päättää, ettei hän enää pysty olemaan kotona, on ratkaistava minne.

Moni päätyy sukulaisten tai ystävien luo, mutta kaikilla ei ole paikkaa, minne mennä. Niin moni tulee turvakotiin. Myös poliisi voi todeta tilanteen niin vakavaksi, että nainen tuodaan turvakotiin.

Pitkä jakso voi passivoida

Carina Diaz sanoo, että turvakotiin ei ole hyvä jäädä liian pitkäksi aikaa.  Diazin mukaan olisi tärkeää, että turvakodista pystyisi muuttamaan pois parin kuukauden jälkeen, jotta uusi elämä alkaisi rullata.

– Parin kuukauden aikana saa rauhaa ja ehtii miettiä, minkälainen tilanne hänellä on ollut väkivallan ja pahoinpitelyn kanssa, Diaz sanoo.

Jos nainen joutuu jäämään suojakotiin jopa puoleksi vuodeksi, prosessi pysähtyy.

Pahimmillaan tämä voi Diazin mukaan johtaa siihen, että pahoinpidelty nainen palaa väkivaltaisen puolisonsa luo.

Turvakodit täynnä

Luulajan tilanne ei ikävä kyllä ole ainutlaatuinen. Turvakodit ovat täynnä ympäri maata.

Carina Diazin työpaikka Kvinnojouren Iris joutui vuonna 2014 antamaan kielteisen vastauksen 21 naiselle ja 15 lapselle, jotka hakivat apua.

Näille yritettiin löytää jokin vaihtoehtoinen majoitus, joko sukulaisten tai tuttavien luota tai muiden kaupunkien turvakodeista. Tämä ei kuitenkaan aina onnistunut. Osan oli jäätävä kotiinsa, väkivallasta huolimatta, Diaz kertoo.

Tilanne on kova paitsi naisille, myös lapsille.

Lapsella, joka näkee väkivaltaa kotona, ei ole turvallista kotia. Se vaikuttaa kavereihin, kouluun ja koko elämään.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".