Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
#Kielipuoli

Pentti pakinoi: Mustasuinen voipultti? Tokkopa!

Julkaistu torsdag 7 januari 2016 kl 11.30
Logiikka kaukana kalojen nimistä?
(2:58 min)
Svartmunnad Smörbult. Foto: Johan Svensson/ Sveriges Radio
1 av 2
Svartmunnad smörbult. Foto: Johan Svensson/ Sveriges Radio
Pentti Salmenranta opettaa suomea
2 av 2
Pentti Salmenranta. Foto Patrik Svensson.

Suomen opettaja Pentti Salmenranta miettii pakinassaan iktyologista terminologiaa.

Aiemmissa pakinoissani olen puhunut kouluissa ja kursseilla tapahtuneista kielisolmuista, mutta nyt kun on ollut pitkä ja (ainakin omasta mielestäni) ansaittu joululoma, olen jättänyt kouluasiat luokkahuoneisiin ja ajatellut aivan muita juttuja. Esimerkiksi iktyologiaa, eli tiedettä joka tutkii kaloja.

Jos ette olleet aiemmin kuullut sanaa iktyologia, niin olkaa huoleti, en minäkään vielä viikko sitten ollut. Tämän innostuksen minussa herätti mustasuinen voipultti. Mutta otetaan alusta.

Ajelin autolla tapaninpäivän iltana ja kuuntelin ruotsinkielisiä uutisia, joissa tuli pieni sähke Itämeren tilasta:

Den svartmunnade smörbulten sprider sig i snabb takt nu längs Gotlandskusten och hotar att slå ut andra fiskarter.

Siis mikä? Svartmunnad smörbult, hetkinen… svart – musta, mun – suu, smör – voi, bult – pultti. Eli siis mustasuinen voipultti. On siinä vaan kalalla nimi, ajattelin. Mutta ei kai sentään sittenkään? Eli kotiin ja googlailemaan. Ja Wikipediastahan tuo löytyi, svartmunnad smörbult. Ihan kuvalla varustettuna!

Kun ruotsalainen sanoo ”ful fisk”, eli ruma kala, se voi tarkoittaa melkein mitä vain, kaikkea lahnasta rötösherraan. Mutta kun katsoin tuon otuksen kuvaa niin täytyy todeta, että ei se ainakaan kaunis ollut. Ahventen sukua, levinnyt Kaspian mereltä Amerikkaan ja Eurooppaan ja nyt Itämereen. Ja kun katsoin sitten suomenkielisestä versiosta, niin sieltähän se löytyi:

Mustatäplätokko, aiemmin mustakitatokko. Täplä tai kita, ei jälkeäkään voista tai pulteista.

Katselin sitten muita omissa vesissämme asustelevia otuksen lähisukulaisia, jotka ovat: Hietatokko, Liejutokko, Mustatokko ja Seitsenruototokko. Eli tokkoja kaikki. Mutta ruotsiksi puolestaan samassa järjestyksessä ne ovat sandstubb, lerstubb, svart smörbult ja sjustrålig smörbult. Stubb ja smörbult. Eli kaksi sänkeä ja kaksi voipulttia.

Siis ei mitään logiikkaa kalojen kaksikielisyydessä! Luulinhan jo pienenä, että öring on suomeksi äyriäinen vain siksi että öre on äyri. Vasta aikuisena sain tietää, että öring on taimen ja äyriäinen kräftdjur. Eivätkö nämä iktyologit voisi sopia sentään jonkinlaisista yhtenäisistä sanoista, kun kuitenkin sama kala nyt aikoo valloittaa yhteiset vetemmekin? Vaan tokkopa viitsivät...

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".