Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi

Tulkkien tarve on kasvussa ja loppua ei näy

Julkaistu torsdag 14 januari 2016 kl 06.00
Tuula Seliö: "Eniten kysyntää on arabialla, somalialla ja tigrinjalla"
(14 min)
Tulkkialan yrittäjä Tuula Seliö Gävlessä. Kuva: Tytti Jussila / SR Sisuradio
Tulkkialan yrittäjä Tuula Seliö Gävlestä. Kuva/Foto: Tytti Jussila SR Sisuradio

Minkälaista on tulkkibisnes aikana, jolloin tulkkeja tarvitaan roimasti? Tuula Seliö on ollut alalla oikeastaan 60-luvun puolivälistä saakka - siitä asti, kun hän saapui Ruotsiin ja oppi ruotsin kielen.

Tuula Seliön yrityksen Gävleborgs tolkservicen tulkkauslistalla on pitkälti toistasataa kieltä.

– Listalta löytyy myös paljon eri murteita. Esimerkiksi kurdin kielistä löytyy varmasti kymmenen eri murretta, jotka ovat niin erilaisia, että on ennakkoon tiedettävä, millä murteella tulkki tarvitaan, Seliö sanoo.

– Eniten kysyntää on arabian kielellä ja somalialla sekä Eritreassa ja Etiopiassa puhuttavalla tigrinjan kielellä, Tuula selventää.

Jatkuvaa rekrytointia

Tuula Seliö kertoo, että hänen yrityksensä pyrkii kouluttamaan uusia tulkkeja sitä mukaa, kun ehditään. Näin siinä tapauksessa, jos tulkilla ei ole ennestään koulutusta.

– Meillä on lisäksi testit ennen pätevyyden saamista, huomauttaa Seliö.

Tulkkiehdokkaita on paljon, sillä Tuulan työpöydältä löytyy suuri pino työhakemuksia.

Suurten muutosten ala

Tuula Seliö kertoo, että tulkkialan kehitys on viime aikoina mennyt huonompaan suuntaan: palkat alenevat ja työtä ei arvosteta samalla tavalla kuin ennen.

Seliö epäilee, että tulkkien tarve tulee lisääntymään edelleen.

Hän toivoo, että maahanmuuttajien kielitaito laskettaisiin meriitiksi. Kielelliset resurssit saataisiin näin parhaalla tavalla käyttöön ja tulkkien tarve mahdollisesti myös vähenemään, jos työllistäjät luopuisivat ennakkoluuloista rekrytointitilanteissa.

– Jos haetaan töitä ja paperilla nähdään vieraskielinen nimi, se herkästi laitetaan sivuun, kun nimi tuntuu oudolta, Tuula kertoo.

Tänäkin päivänä pelätään outoja nimiä. Henkilö tulisi tavata ensin, jotta voisi vakuuttua siitä, että hän osaa myös ruotsia ja olisi pätevä kyseiseen työhön.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".