Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Voiko vihaa periä? Kirjailija kantaa isoisän kokemuksia talvisodasta

Julkaistu onsdag 6 april 2016 kl 06.15
Sukupolvien takainen kertomus
(14 min)
Tove Folkesson
1 av 2
Kirjailija Tove Folkesson. Foto: Sofia Runarsdotter
Lo Kauppi
2 av 2
Näyttelijä Lo Kauppi. Foto: Mattias Ahlm

Radionovelli Farfar on luotu kirjailija Tove Folkessonin omista muistisirpaleista, joita hänellä on isoisästään. Tämä koki talvisodan helvetin ja joka jäi ainoana eloon ryhmästään. Isoisän syyllisyyden ja vihan tunne levisi sukupolvesta toiseen.

Keskivikkona 6. huhtikuuta Radionovellen P1-kanavalla esittää teoksen Farfar eli Isoisä. Kirjailija Tove Folkessonin novellin päähenkilö etsii juuriaan, jotka johtavat talvisotaan, vihaan ja Ruotsiin muuttaneiden sukulaisten ruotsalaisuuden halveksintaan.

"Han var en arg jävel. Så kan man sammanfatta det jag vet. Och i mig kokar det när jag tänker på hur de skickade honom, min farfar, den enda jag har, eller ja, åtminstone en suddig bild av, hur de skickade honom till fronten i ett vinterkrig som skulle ha ihjäl nio av tio i hans grupp. Farfar överlevde, obviously, eftersom jag skriver det här."

– Farfar on hyvä esimerkki siitä, mihin kirjoittaminen voi johtaa. Tämä oli minun tapani ottaa itselleni oikeus omaan historiaani ja tarinaani - vaikka se onkin hyvin vajavainen ja epävarma, Tove Folkesson toteaa.

Hän loi novellin omista muistinsirpaileistaan, joita hänellä oli isoisästään, joka oli kokenut talvisodan helvetin.

– Vaikka isoisä ei ole ollut läsnä elämässäni, pystyn kirjoittamisen avulla luomaan ja myös esittämään oman suhteeni häneen, Tove Folkesson kertoo.

"Det finns rottrådar som jag saknar. Fina linjer som sträcker sig tillbaka i tiden, som ett avlägset läte, något i utkanten som skäller. Jag står stadigt, gräver ned mig, men vinglar och välter så lätt."

Tove Folkesson on pohtinut paljon sitä, mistä hänen oma vihansa oikein tulee. Voiko olla niin, että vihan voi periä sukupolvesta toiseen?

Folkessonin mukaan ihmisen omalla tarinalla on suuri merkitys identiteetille, sille, mitä hän kokee itsensä olevan. Mutta kirjailija korostaa samalla, että sukupolvien takainen kertomus, johon liittyy syyllisyydentunnetta, ei voi tarkoittaa sitä, että joku olisi ennalta määrätty olemaan alakynnessä esimerkiksi ruotsalaisia kohtaan jos on muuttanut maahan Suomesta.

"Och pappa sa det där, att han alltid haft dåligt samvete över att farfar inte fick gå på universitet utan jobbade som en idiot tills han bröts ned helt, av ilska och maktlöshet, av alkohol och hatet mot svenskarna och det svenska. För de hamnade här, i detta som är mitt land, antar jag, även om jag också märkvärdigt nog kan känna farfars, inte hat kanske, men definitivt förakt mot Sverige och det svenska. Som om det inte var mitt. Som om det var något som stod över mig. Och kunde spottas på för att det alltid var större, starkare, mer stolt. Man spottar nämligen uppåt. Nedåt riktas respekten."

Novellin esittää näyttelijä Lo Kauppi, se lähetetään kello 11.35 keskiviikkona 6. huhtikuuta Sveriges radion P1-kanavalla ja on kuultavissa netissä sen jälkeen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".