Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Iltapäivä

RSN: Koulutoiminta lisäisi järjestön ja sen jäsenten mahdollisuuksia

Julkaistu måndag 4 april 2016 kl 16.10
Dennis Barvsten ja Matleena Siipola suunnittelevat suuria RSN:ssä
(15 min)
Ruotsinsuomalaisten Nuorten liiton Matleena Siipola ja Dennis Barvsten.
Ruotsinsuomalaisten Nuorten liiton Matleena Siipola ja Dennis Barvsten. Foto: Hanna Paimela Lindberg Sisuradio

Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton (RSN) tuore puheenjohtaja Dennis Barvsten ja hallitustoveri Matleena Siipola lupaavat suuria koskien ruotsinsuomalaisia kouluja. Nuoremmat nuoret on saatava sujuvasti mukaan toimintaan heti peruskoulusta alkaen.

Nuorisoliitto määrittelee ruotsinsuomalaisuuden hyvin avoimesti, mutta keskittyy kuitenkin suomenkieliseen toimintaan. Viime vuoden jäsenmäärä oli 1 139.

– Oli tärkeää päästä tuhannen jäsenen määrän yli, koska se on valtiontuen raja. Olemme näin ollen myös tasavertaisena kaikkien muiden liittojen kanssa, iloitsee Barvsten. 

Parissa vuodessa Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto on saanut noin 360 uutta jäsentä.

– Olemme parantaneet keskinäistä kommunikaatiotamme jäsenyhdistystemme kanssa. Mutta meillä on myös suuria suunnitelmia sen suhteen, miten saisimme lisää jäseniä mukaan ruotsinsuomalaisista kouluista, lupaa Dennis Barvsten. 

Oppilaskunta voisi herättää kiinnostuksen

Tuore puheenjohtaja kertoo, että liiton jäsenryhmissä painotetaan opiskelijoita, jotka ovat keskimäärin 25-vuotiaita tai sitä vanhempia.

– Nyt olisi tärkeää saada mukaan myös nuoremmat, Barvsten sanoo.

Haluaisimme, että ruotsinsuomalaisilla kouluilla perustettaisiin suomenkielisiä oppilaskuntia, jolloin saisimme mukaan myös peruskoulut ja lukiot. Yliopistotasolla suomenkielistä toimintaa jo on.

Mitä oppilaskunnissa sitten tehtäisiin?

Barvsten ja Siipola visioivat nuorille ja lapsille tarjottaviksi esimerkiksi suomenkielisiä elokuvia tai näyttelyitä - tai mikä ettei koko maan kattava suomenkielisten jalkapalloturnaus. Tällöin RSN voisi olla auttamassa järjestämisessä ja antamassa rahallista tukea, miettivät Dennis Barvsten ja Matleena Siipola. 

Tiukka työnjako takaa sekä aktiviteetit että vähemmistötyön

Nuorisoliitolle annettavan valtiontuen ehtona ovat jäsenet, jotka ovat iältään 6-25 vuotta, jotka ovat niin ikään myös liiton kohderyhmä. Tietysi myös vanhemmat henkilöt voivat olla mukana RSN:n jäsenryhmissä.

– On tärkeää olla järjestöt kaikille eri-ikäisille, sillä RSN on yhtä kuin sen jäsenjärjestöt. Tämän takia olisi hienoa, jos saisimme mukaan myös koululaiset esimerkiksi ruotsinsuomalaisten koulujen oppilaskuntien kautta, sanovat Barvsten ja Siipola.

– Vähemmistöpolitiikassa työskentelemme kaikkien lasten ja nuorten puolesta, painottaa Dennis Barvsten. 

Jäsenyhdistyksien ja liittohallituksen välillä on selkeä työnjako. Liittohallituksessa keskitytään vähemmistötyöhön, kun taas jäsenjärjestöiden harteilla on juuri toiminnan järjestäminen. Liittohallitus suunnittelee myös valtakunnallisia kulttuurisektorin ja kielen kehittämisen projekteja. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".