Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Tornionjoen ainutlaatuinen kesäsiika uhattuna

Julkaistu lördag 9 april 2016 kl 08.00
"Muualta kanta on kadonnut"
(5:16 min)
Kahden maan yhteisen kesäsiikaprojektin tunnusjuliste.
1 av 4
Kahden maan yhteisen kesäsiikaprojektin tunnusjuliste. Foto: Teija Nurminen SR Sisuradio
The Meänland -yhtye on säveltänyt projektille oman tunnuslaulun nimeltä Kesäsiika.
2 av 4
The Meänland -yhtye on säveltänyt projektille oman tunnuslaulun nimeltä Kesäsiika. Foto: Teija Nurminen SR Sisuradio
Kesäsiika-projektin Haaparannan koordinaattori Pia Suonvieri.
3 av 4
Kesäsiika-projektin Haaparannan koordinaattori Pia Suonvieri. Foto: Teija Nurminen SR Sisuradio
Kesäsiikaprojektin päällikkö Eila Seppänen Lapin ammattikorkeakoulusta.
4 av 4
Kesäsiikaprojektin päällikkö Eila Seppänen Lapin ammattikorkeakoulusta. Foto: Teija Nurminen SR Sisuradio

Tornionjoen siikakanta on viime vuosikymmeninä huolestuttavasti pienentynyt ja siian nousun ajankohta viivästynyt. Ilmiön syitä on ryhdytty selvittämään rajan ylittävän kesäsiikaprojektin avulla.

Siika on tärkeä ruokakala tällä alueella ja sen merkitys on suuri, kertoi projektipäällikkö Eila Seppänen projektin aloitustapahtumassa Torniossa, missä sai myös ensiesityksensä The Meänland -yhtyeen säveltämä Kesäsiika-reggae.

Tornionjoki ei ole pelkästään lohijoki vaan myös siikajoki, huomautti Seppänen.

Kalan tärkeydestä kertoo projektissa mukana olevien toimijoiden suuri joukko, joka koostuu Haaparannan, Tornion, Ylitornion ja Matarengin kunnista, Norrbottenin lääninhallituksen kalastusyksiköstä, Lapin ammattikorkeakoulusta, Luonnonvarakeskuksesta, Tornionlaakson kansankorkeakoulusta, yhdistyksistä ja yrityksistä sekä kalastuskunnista ja kotiseutuyhdistyksistä.

Osallistumisinnokkuus yllätti

Myös väylänvarren asukkaat ovat innolla mukana, kertoo Haaparannan projektikoordinaattori Pia Suonvieri hankkeen herättämästä kiinnostuksesta.

– No aivan valtaisaa, voisi sanoa. Joka paikkaan on tullut väkeä.

Tornionjoen kesäsiika on kuitenkin tärkeä myös valtakunnallisesti, kertoo projektissa mukana olevan Luonnonvarakeskuksen tutkija Erkki Jokikokko.

Tornionjoen siikakanta on siinä mielessä ainutlaatuinen, että se aloittaa nousunsa jo kesäkuulla. Yleensä näihin muihin Pohjanlahden jokiin se nousee vasta tuossa syyskuulla, korostaa tutkija Jokikokko.

Tornionjoen kesäsiian ainutlaatuisuus johtuu siitä, että muut suurimmat Perämeren joet on padottu eli niistä on kesäsiikakanta kadonnut.

Uraauurtavaa telemetriatutkimusta

Erkki Jokikokon mukaan siian käyttäytymistä tutkitaan pyydystämällä emokaloja, lypsämällä niistä mätiä, josta viljellään poikasia, jotka sitten merkitään ja istutetaan takaisin Tornionjokeen. Merkittyjen kalojen pyyntipaikoista saadaan sitten tärkeää tietoa.

– Yksi tärkeä tavoite on selvittää, paljonko Tornionjoki tuottaa luontaisesti siianpoikasia, kun sitä ei tiedetä oikein mistään joesta. Sen verran tiedetään kuitenkin, että Tornionjoki on varmasti tärkein tällainen luonnon siikajoki koko Itämeren alueella.

Nousevien siikojen vaelluskohteita taas tutkivat ruotsalaiset telemetriatutkimuksen eli radiomerkintöjen avulla, mikä on varsin ainutlaatuista, kertoo Jokikokko.

Siikaan telemetriaa käytetään käytännössä ensimmäistä kertaa. Tosin viime syksynä juuri tämä Ruotsin puolen lääninhallituksen porukka teki pienellä Alterälvenillä Luulajan eteläpuolella vastaavanlaista radiomerkintää. Tässä nyt tietenkin on mittakaavaero eli joki on aivan toista suuruusluokkaa.

Ruotsikin mukana

Kerta on ensimmäinen, kun ruotsalaiset ovat lähteneet mukaan tämän kaltaiseen projektiin, kertoo Pia Suonvieri Haaparannalta.

Siikaprojekteja on viime vuosina ollut enimmäkseen Suomen puolella, joten tämä on oikeastaan ensimmäinen tällainen isompi projekti, jossa Ruotsin puolikin on tullut mukaan. Ja sehän on hienoa, kun meillä on projektin iskulauseena Yksi joki ja kaksi rantaa.

 Vuonna 2018 päättyvän kolmivuotisen ja Interreg-rahoitteisen projektin aikana siiankalastukseen liittyvää perinnetietoa kerätään monin tavoin, kertoo projektipäällikkö Eila Seppänen.

– Meillä on ryhmähaastatteluja, jotka Haaparannan ja Tornion työntekijät tekevät yhdessä ja ammattikorkeakoulun filmausryhmä kuvaa. Materiaalista tuotetaan tarinakirjoja ja tietopaketteja esimerkiksi lipon teosta, lippoamisesta, siiasta ruokana ja kullepyynnistä.

Perinnetietoa kännykkäpeliksi

Projektin aikana luodaan myös siian historiasta ja perinnetiedoista kertova liikuteltava näyttely, jota voidaan kierrättää esimerkiksi kouluilla sekä kännykkäpeli.

Ruotsin puolella taas on tarkoitus uudistaa 1980-luvulla Kukkolankoskelle rakennetun kalastusmuseon näyttely, kertoo Pia Suonvieri.

– Tarkoituksena olisi myös tuottaa suunnitelma Tornionlaakson luonnosta kertovan näyttelyn tai pienen luontokeskuksen toteuttamiseksi kalastusmuseon yhteydessä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".