Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
#Kielipuoli

Manja pakinoi: Sanat hukassa nurkkapatriarkalta

Julkaistu fredag 8 april 2016 kl 11.00
Vierassanojen käytöstä
(7:10 min)
Manja Lehto
Filosofian tohtori Manja Lehto. Foto: Merja Laitinen SR Sisuradio

Manja Lehto puuttuu pakinassaan vierassanoihin integraatio ja revitalisaatio.

Oppikouluaikanani kuulin niin sanottuja sivistyssanoja ensimmäisiä kertoja. Suomen kielen opettajamme oli fiiniä sorttia ja mesosi näitten sanojen hienoudesta. Hieno kun hän itsekin oli, piikkikorot ja pitkät, punaisiksi lakatut kynnet.

Kouluaikanani vastustin sivistyssanojen eli nykykielessä vierassanoiksi nimettyjen sanojen käyttöä. Olin sitä mieltä silloin - ja olen vieläkin - että jos ilmaisee asiansa niin, että kaikki ymmärtävät mitä sanotaan, myös sanojen käyttäjä itse mukaan lukien, niin se vasta on sivistystä.

Aloin lukiolaisena väännellä näitä niin sanottuja sivistyssanoja, ja minulle kävi niin, että en tänä päivänäkään oikein muista, kumpi onkaan se oikea korkeatasoinen ilmaisu nurkkapatriarkka vaiko nurkkapatriootti.

Valitettavasti on paljon hienostelevia ihmisiä, joiden kirjoituksia ja sanomisia leimaa vierassanojen runsas käyttö. Ikävintä on se, että nämä henkilöt eivät aina itsekään ymmärrä sanomisiaan tai kirjoituksiaan. He käyttävät vähän niin kuin sinnepäin-sanoja.

Joskus käy niin, että esimerkiksi tieteellisen tarkan ja selostavan tekstin sijasta tuotoksesta tuleekin tahattomasti humoristinen - ja joskus jopa hölynpölyä.

Integraatio/integroiminen eli yhdentäminen oli Ruotsissa jo 70- ja 80-luvuilla siirtolaispoliittinen muotisana. Kaikki käyttivät sitä, eivätkä aina tainneet tietää mitä integraatio on tai miten se määritellään.

Minä olen tutustunut integrointiin matikan tunneilla, kun opettelimme integraalilaskuja lukiossa. Matemaattisessa integroinnissa on käsittääkseni kyse kahden toisistaan erillään olevan asian (pisteen, linjan tai tason tai muun sellaisen) integroimalla yhdistämisestä niin, että kumpikin taho tulee toistaan vastaan eli näiden kahden asian yhdentymisestä muodostuu jotain uutta, jonka muodostumiseen kumpikin taho on vaikuttanut tasa-arvoisesti.

Tämä matemaattinen integrointi on käsittääkseni lainattu sittemmin termiksi myös siirtolaispoliittisiin keskusteluihin.

Näissä siirtolaiskeskusteluissa kerrotaan, että maahanmuuttajia yhdennetään eli integroidaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että useimmiten ymmärretään asia niin, että ainoastaan maahanmuuttajan tulee integroitua eli yhdentyä ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Usein tuo yhdentyminen siis jää vain toisen osapuolen eli maahanmuuttajan, tehtäväksi.

Valitettavan usein käy myös niin, että maahanmuuttajan äidinkieli ja kulttuuri tukehtuvat ja niin sanottu integroituminen johtaakin sulautumiseen. Assimilaatio eli sulautuminen on nimittäin sitä, että vähemmistökulttuurin edustaja jättää oman kulttuurisen taustansa ja pyrkii sulautumaan valtaväestöön mahdollisimman tehokkaasti.

Monia hieman vaikeasti määriteltäviä sanoja kuten juuri integraatiota ja nykyistä muotisanaa revitalisaatiota, voi tietysti käyttää suomenkielisessäkin viestinnässä. Silloin tulisi kuitenkin käydä ilmi, että näiden sanojen käyttäjä tarkasti tietää, mitä ja mistä puhuu.

Revitalisaatio eli kielen elvyttäminen määritellään erään löytämäni tiedon mukaan seuraavasti: Revitalisaatiolla tarkoitetaan kieliyhteisön tietoista toimintaa uhanalaisen tai jo sammuneen kielen elvyttämiseksi.

Menehtymässä olevia siis elvytetään. Kielistä puhuttaessa elvyttää voi siis sellaista kieltä, joka on uhanalainen eli menehtymässä eli kuolemassa tai sammumassa. Tässä ei ole näin ollen kyse joidenkin yksilöiden kielestä, vaan koko kieliyhteisön kielestä.

Jonkun kieliyhteisön kaikki jäsenet eivät aina monistakaan eri syistä osaa kyseistä kieltä. Mielestäni heille pitäisi silloin opettaa tätä kieltä ja tässä tapauksessa revitalisaatio tarkoittaisikin joidenkin yksilöiden kielitaidon elvyttämistä eikä kyseisen kielen elvyttämistä.

Käsitykseni mukaan kuolla tai sammua voi siis vain sellainen kieli, joka on ennen ollut hyvinvoiva ja elävä, tai ainakin elävä. Tällaista kieltä voidaan sitten elvyttää, jos tarvetta siihen on.

Vasta syntymässä oleva uusi kieli kuten esimerkiksi ruotsinsuomi tarvinnee elvytystä vain silloin, jos se ehtii syntyä keskosena. Syntymässä olevista kielistä puhuttaessa olisikin ehkä syytä puhua kielen elvyttämisen sijasta sen kehittämisestä?

Esimerkiksi Ruotsissa puhuttu eteläsaamen kieli on sammumassa oleva uhanalainen kieli. Sillä ei ole olemassa missään, ei Ruotsissa eikä muualla, varsinaista kieliyhteisöä, joka puhuisi sitä ensisijaiskielenään.

Eteläsaame on siis kuolemassa, sillä ei ole missään vahvaa asemaa käyttökielenä, ei kirjoitettuna eikä puhuttuna. Eteläsaame tarvitseekin siis elvytystä, jotta se jäisi eloon.

Minusta on sen sijaan huolestuttavaa, kun kuulen, että suomen kieltä elvytetään täällä Ruotsissa. En ihan tältä istumalta myönnä, enkä sano, että suomi olisi nykyisin uhanalainen ja sammumassa oleva kieli.

Joku ehkä ehdottaisi, että ruotsinsuomestahan on kyse; täällähän elvytetään ruotsinsuomea. Minä vastaisin tuohon, että miten voi sellaista kieltä elvyttää, joka ei ihan vielä ole syntynyt eikä siis vielä ole elävä?

Kuten olette huomanneet, saivartelen täällä tahallani. Tietysti on tärkeää, että Ruotsissa asuvien suomalaistaustaisten kaikenikäisten ihmisten suomen kielen taitoja parannetaan ja jossain tapauksissa jopa opetetaan suomea ihan alusta alkaen, mutta silloin on kyse yksilöistä ja heidän suomen kielensä elvyttämisestä, eikä itse suomen kielen elvyttämisestä.

Huolimatta siitä, miten me ruotsinsuomalaiset suomea osaamme tai puhumme, itse suomen kieli voi hyvin, eikä aivan lähiaikoina liene tarpeellista sen elvyttäminenkään.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".