Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Onko suomen opetukseen oikeutettuja lapsia Ruotsissa 9 000 vai 100 000?

Julkaistu fredag 8 april 2016 kl 06.15
Tilastoista puuttuu 91 prosenttia oppilaista?
(1:34 min)
Tukholman Ruotsinsuomalaisen koulun oppilaita. Kuva/Foto: Annika Lantto/Sveriges Radio Sisuradio
Kuva/Foto: Annika Lantto/Sveriges Radio Sisuradio

Kouluviraston tilastojen mukaan suomen kielen äidinkielenopetukseen oikeutettuja oppilaita on vain 8 900 koko Ruotsissa, vaikka todellinen määrä on moninkertainen.

Kaikki ruotsinsuomalaistaustaiset oppilaat saavat nyt halutessaan opiskella suomea äidinkielenään Ruotsin peruskouluissa. 

Sisuradion tilastolliselta keskustoimistolta SCB:ltä tilaamat luvut osoittavat, että vuonna 2012 Ruotsissa oli 102 504 peruskouluiässä olevaa ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven ruotsinsuomalaista.

Mukaan on laskettu ne 7-16 -vuotiaat, jotka ovat itse syntyneet Suomessa tai joilla vähintään yksi vanhempi tai isovanhempi on Suomessa syntynyt.

Ennen kesän 2015 lakimuutosta vaadittiin, että oppilaan piti jo osata jonkun verran suomea opetusta saadakseen. Nyt kaikilla suomalaistaustan omaavilla oppilailla on oikeus saada suomen kielen opetusta peruskoulussa, jos he sitä haluavat.

91 prosenttia lapsista puuttuu tilastoista?

Kouluviraston maaliskuun 2016 lopulla julkaisemien tilastojen mukaan suomen opetukseen oikeutettuja on kuitenkin vain 8 900 oppilasta koko maassa - eli yli 90 prosenttia vähemmän kuin Sisuradion tilaamien SCB:n tilastojen mukaan.

Onko yksittäisellä tilastoluvulla mitään merkitystä? 

Ruotsinsuomalaisten yhdistysten ja järjestöjen kattojärjestön Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan mukaan on. 

Jos kunnat eivät tiedä paljonko oppilaita on, eivät ne pysty suunnittelemaan, miten antaa äidinkielenopetusta hyvällä tavalla. Jos katsoo vain Kouluviraston lukuja, kunta voi luulla, että potentiaalisia oppilaita ei ole lähes lainkaan. Silloin ei ehkä panosteta opetukseen.  

Mistä johtuu, että luvut suomen kielen opetukseen oikeutettujen määrästä eroavat näin suuresti? Mihin Kouluviraston luvut oikein perustuvat? 

– Me saamme nämä tiedot kouluilta ja kunnilta, jotka raportoivat ne suoraan SCB:lle. Koulut ovat saaneet raportointia varten ohjeet, Kouluvirastossa äidinkielenopetuksesta vastaava opetusneuvos Mats Wennerholm kertoo. 

Ohjeissa todetaan kuitenkin vain lyhyesti, että koulujen pitää raportoida äidinkielenopetukseen oikeutetut oppilaat koululain ja kouluasetuksen asiaa koskevien pykälien mukaan.

Muiden kuin Ruotsin kansallisten vähemmistökielten opetuksen saamiseen vaaditaan yhä, että oppilas osaa jo jonkun verran kieltä, ja että kieli on päivittäinen seurustelukieli lapsen kotona.

Monissa kouluissa ei ehkä vielä olla ehditty sisäistää sitä, että vähemmistökielten opetuksessa ei enää vaadita perustaitoja. Täten ehkä edelleen tilastoidaan vain ne oppilaat, joiden kohdalla on selvää, että perheessä käytetään myös muuta kieltä kuin ruotsia.

– Tämän lisäksi tilastoissa voi olla viivettä, koska osa kouluista aloitti tietojen keräämisen jo ennen kuin laajennettu oikeus astui voimaan kesällä, Mats Wennerholm selventää.

Oikeutettujen oppilaiden määrä on kuitenkin noussut 6,2 prosenttiyksikköä lukukaudesta 2014/2015, mikä on Mats Wennerholmista merkki siitä, että edes osa kouluista on tietoisia vähemmistöjä koskevasta muutoksesta koululaissa.  

"Hyvin vaikeaa saada selville"

Ohjeissa ei myöskään sanota mitään siitä, miten koulujen pitäisi ottaa selville vähemmistökielten opetukseen oikeutettujen määrä. Kouluvirasto ei tiedä, miten koulut tehtävän suorittavat.

Kansallisten vähemmistöjen osalta tehtävä voi nykyään olla hyvinkin kinkkinen, opetusneuvos Wennerholm tuumii.

– Voi olla tosi vaikeaa opettajalle selvittää, onko perheellä vähemmistötausta, jos perhe ei aktiivisesti tuo sitä esille ja esimerkiksi toivo suomen opetusta. Tämä on suuri vaikeus kunnille, hän sanoo. 

"Onhan tämä vähän hullua"

Wennerholm myöntää, että nykyinen tilanne, jossa Kouluvirasto ei tiedä, mihin sen julkaisema luku esimerkiksi suomen kielen opetukseen oikeutettujen määrästä perustuu, on ongelmallinen. 

– Me olemme tähän asti vain julkaisseet luvut, jotka kunnat meille antavat. Meillä ei ole sen syvempää analyysia esimerkiksi siitä, miksi teidän lukunne eroavat niin suuresti meidän luvuistammme tai mihin ne perustuvat.

Analyysi ehkä olisi paikallaan. Onhan tämä vähän hullua näin, Mats Wennerholm toteaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".