Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi

Pirhosten kouluttama synnytystekniikka "finska handgreppet" voi ehkäistä synnytysrepeämiä Ruotsissakin

Julkaistu måndag 9 maj 2016 kl 06.00
”Spontaanisti repeäminen voi olla todella vaarallista"
(16 min)
Tiina ja Jouko Pirhonen kouluttavat nuken avulla kätilöitä ja lääkäreitä turvalliseen synnyttämiseen.
1 av 2
Tiina ja Jouko Pirhonen kouluttavat nuken avulla kätilöitä ja lääkäreitä turvalliseen synnyttämiseen. Foto: Tytti Jussila SR Sisuradio
Tiina ja Jouko Pirhonen kouluttavat Gävlen sairaalan henkilökuntaa huhti-toukokuussa 2016.
2 av 2
Tiina ja Jouko Pirhonen kouluttavat Gävlen sairaalan henkilökuntaa huhti-toukokuussa 2016. Foto: Tytti Jussila SR Sisuradio

Kätilö Tiina Pirhonen ja lääkäri Jouko Pirhonen kouluttavat sairaalahenkilökuntaa Pohjoismaissa. Tavoitteena on saada etenkin kätilöt jälleen aktiivisiksi synnytystilanteissa, jotta välilihan repeämisiltä vältyttäisiin.

Tiina Pirhonen kertoo, että monet naiset synnyttävät poikkeavissa synnytysasennoissa, kuten polvillaan, liaanista roikkuen taikka ammeessa.

– Tällöin kätilöllä ei ole mahdollisuutta tehdä mitään käsillään eikä myöskään nähdä välilihaa ja mitä siellä tapahtuu.

Jouko Pirhonen kertoo, että Ruotsissa ollaan unohdettu se, että kätilön on oltava aktiivinen synnytystilanteessa ja joskus täytyy leikata.

– Täytyy tehdä episiotomia, kätilö Tiina Pirhonen selventää.

Tarvittaessa tehdään tilaa leikkaamalla välilihaa. Se on Ruotsissa unohtunut kokonaan ja Suomessakin se on vähentynyt.

– Monta kymmentä vuotta sitten Suomessa lähes jokaiselle ensisynnyttäjälle tehtiin episiotomia. Se on nyt vähentynyt, mikä onkin aivan oikea suunta. Täytyy vain tehdä oikeanlainen välilihan leikkaus ja oikealla indikaatiolla.

Välilihan repeäminen voi olla vaarallista

Tiina kertoo, että monet kätilöt Ruotsissa ovat episiotomiaa vastaan, sillä yleisesti ajatellaan, että on parempi revetä spontaanisti.

Spontaanisti repeäminen voi olla todella vaarallista, siksi me olemme täällä.

– Jos repeää, sitä ei koskaan tiedä, mihin suuntaan repeämä lähtee. Heikoin kohta on suoraan alaspäin eli peräsuolta kohti, lääkäri Jouko Pirhonen selventää.

Kätilön aktiivinen osallistuminen tärkeää

Pirhonen korostaa, että tärkeintä on se, kuinka kätilö ja lääkäri toimivat ponnistustilanteessa.

– Siinä täytyisi tukea välilihaa. Kyse on vanhasta aktiivisesta menetelmästä, jossa välilihaa tuetaan ja lapsen päätä ohjaillaan sekä synnytystempoa säädellään.

Pariskunnan tarjoama koulutusmahdollisuus on suunnattu kätilöille ja lääkäreille. Se koostuu luennosta sekä käytännön harjoittelusta. Pirhoset ovat myös henkilökunnan tukena synnytystilanteissa.

Jouko Pirhonen neuvoo lisäksi lääkäreitä imukuppien ja pihtien käytössä.

– Tekniikka pitää olla hyvä. Se on usein monella aika huono, Jouko kertoo.

He vetävät vain lapsen ulos eivätkä ollenkaan ajattele, että se on tehtävä varovaisesti. Silloinkin on mietittävä, pitäisikö välilihaa leikata, jos tekee raskaan imukuppitoimenpiteen.

Synnytystapojen riskeistä tulisi informoida

Tiina Pirhonen toivoisi, että raskaana olevia naisia informoitaisiin paremmin jo neuvolassa. Muutos tapahtuu vain silloin, jos raskaana olevat naiset vaativat sitä, Tiina kertoo.

– Sitä kautta se muutos tulee tapahtumaan. Yhä useampi nainen tietää vaatia tietynlaista synnytystekniikkaa, eikä enää hyväksy sitä, että saa kaupan päälle elinikäisen vaivan, sillä sitähän se on. Siinä on monen naisen elämä muuttunut aivan täysin.

Jopa 300 000 naista Ruotsissa kärsii synnytyksen aikaisen spontaanin repeämisen aiheuttamista komplikaatioista, kuten ulosteen valumisesta ja kyvyttömyydestä pidättää ilmaa.

Jouko Pirhonen kertoo, että elinikäisiin vaivoihin kuuluvat yleisesti myös kivut sekä etenkin yhdynnän aikainen kipu.

– Synnytyksen aiheuttaman repeämän saaneista naisista jopa 30-50 prosenttia saa oireita jossakin vaiheessa elämäänsä, Jouko Pirhonen sanoo.

Kätilöllä on suuri vaikutusvalta 

Tiina Pirhosen mukaan lähes jokaisessa etukäteen kirjatussa synnytyssuunnitelmassa tulevan äidin toiveena on se, ettei hän halua revetä synnytyksen aikana.

Ongelma on, että kun nainen tulee kivuissaan synnyttämään, niin monet asiat unohtuvat. Kätilö voi ohjailla aika hyvin sen, mitä synnyttävälle naiselle tarjotaan.

– Se on kätilö, joka päättää, vaikka oltaisiinkin tehty suunnitelma synnyttämisen vaiheista raskaana olevan naisen kanssa etukäteen, Tiina Pirhonen selventää.

Synnyttäminen turvalliseksi Pohjoismaissa

Tiina Pirhonen muistuttaa, että kätilöiltä loppuvat työt, jos yhä useampi nainen repeämän pelossa haluaa tulla leikatuksi.

– Meillä on jo hirveä määrä loukkaantuneita naisia, jotka puolestaan myös haluavat saada sektion seuraavalla kerralla. Me voimme sitten perustaa kirurgisen osaston, jos ei kukaan enää uskalla synnyttää alakautta, Tiina Pirhonen toteaa.


Lääkäri Jouko Pirhonen julkaisi artikkelin Malmön ja Turun synnytysosaston välisistä eroavaisuuksista vuonna 1998. Yhdessä puolisonsa, kätilö Tiina Pirhosen kanssa hän aloitti koulutustyön vuoden 2014 lopulla Norjassa. Nyt sekä Norjassa että Tanskassa on tehty koko valtakuntaa koskeva suunnitelma, jotta spontaaneilta välilihan repeämisiltä vältyttäisiin. Koulutuksia on tehty lisäksi Islannissa ja Pohjois-Irlannissa. Nyt Ruotsissa koulutusvuorossa on keväällä 2016 Gävlen sairaalan kätilöiden sekä lääkäreiden jälkeen Östersundin sairaalan synnytyshenkilökunta.

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".