Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Pohjoismainen hyvinvointivaltio esteenä naisen uralle?

Julkaistu måndag 2 maj 2016 kl 06.00
"Det finns en stor nordisk paradox"
(3:57 min)
Foto: Susanne Ehlin/P4 SR Göteborg
Vanhempainvapaa yksi syy naisjohtajien alhaiseen määrään, väittää tuore kirja. Foto: Susanne Ehlin/P4 SR Göteborg

Kirjailija Nima Sanandaji väittää vastajulkaistussa kirjassaan The Nordic Gender Equality Paradox, että pohjoismainen hyvinvaltio on naisen uran este. Suomen Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Milla Pyykkönen arvostelee kirjan konservatiivisia ehdotuksia naisten aseman parantamiseksi työelämässä.

Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot takaavat naisille parhaat edellytykset nousta johtaviin asemiin työelämässä, mutta tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Näin väittää Ruotsin elinkeinoelämän ajatushautomo Timbron vastajulkaisema kirja The Nordic Gender Equality Paradox.

Kirjailija Nima Sanandajin mukaan yksi syy tähän ovat vanhempainvapaat.

– Yksi erittäin tärkeä syy on, että Pohjoismaissa vanhempia kehoitetaan olemaan lapsen kanssa pitkään kotona, ehkä liian pitkään. Niissä maissa, joissa on anteliaat etuudet vanhemmille, on myös vähemmän naisia työelämän johtoasemissa, sanoo Nima Sanandaji.

Baltian maat vertailun kohteena

Sanandaji vertaa Pohjoismaita muun muassa Baltian maihin, ja hänen mukaansa vanhempainvapaa on Ruotsissa liian pitkä.

Vanhempainvapaan pituus on Ruotsissa 480 päivää, joista yhdeksänkymmentä on merkitty isälle. Esimerkiksi Virossa vapaan pituus on 140 päivää, ja isällä on mahdollisuus olla kymmenen päivää poissa töistä.

Sanandajin mukaan naisilla on Baltian maissa helpompaa yhdistää työ ja vanhemmuus, koska lastenhoitopalvelujen osto on helpompaa, ja politiikka ei kannusta ottamaan vapaata työelämästä.

Itämeren toisella puolella ovat Baltian maat, jotka ovat konservatiivisimpia ja vähemmän hyvinvointivaltion kaltaisia. Samaan aikaan näissä maissa on enemmän naisia johtoasemissa.

Työtunnit avainasemassa

Nima Sanandaji painottaa työtuntien määrän, teknillisten alojen ja vanhempainvapaan uudistamisen tärkeyttä, jotta naiset saavuttaisivat enemmän johtoasemia työelämässä.

– Vanhempien etuuksia pitäisi uudistaa; ei välttämättä tehdä niistä vähemmän anteliaita, mutta lastenhoidossa vanhempia voisivat auttaa esimerkiksi sukulaiset kuten isoäidit ja tädit.

Kritiikkiä kirjaa kohtaan

Suomessa toimivan Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Milla Pykkönen kritisoi kirjassa tehtyjä johtopäätöksiä. Hänen mukaansa työn ja perheen yhteensovittaminen on huomattavasti helpompaa Pohjoismaissa.

Pohjoismaisen mallin hyvä puoli on se, että naisen ei tarvitse valita perheen ja uran välillä.

Pyykkönen sanoo, että se on todellisuutta monessa muussa Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa.

– Näissä maissa on kyse valinnasta, ja jos nainen valitsee uran, on myös työelämään helpompi keskittyä. Pohjoismaissa taas suunta on se, että hoivavastuu jakautuu tasaisemmin miehen ja naisen kesken. Tätä kautta parantuu myös naisten asema työelämässä, kertoo Milla Pyykkönen.

Entä tädin ura?

Pyykkösen mukaan se ei ole kovin edistyksellistä, jos lastenhoidossa nojataan naispuolisten sukulaisten apuun.

– Jos kyseessä on naisen ura, niin ei esimerkiksi tädin tarvitse olla huolehtimassa sukulaistensa lapsista, vaan hänen pitäisi myös olla töissä. Isoäidin taas kuuluisi olla eläkkeellä.

Kyseessä on niin sanottu familistinen hyvinvointimalli, missä naispuoliset sukulaiset auttavat hoivassa.

– Se ei ole edistyksellistä vaan pikemminkin taaksepäin menemistä, sanoo Milla Pyykönen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".