Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Nykyisin Tshernobylin kaltainen katastrofi huomattaisiin välittömästi

Julkaistu tisdag 26 april 2016 kl 18.00
Pohjoismainen yhteistyö maailman huippua
(4:31 min)
strålsäkerhetsmydigheten
Jan Johansson Foto: Tuomas Ojala

Kansainvälinen yhteistyö on kehittynyt säteilyturvan alalla merkittävästi. Kun onnettomuus ukrainalaisessa Tshernobylin ydinvoimalassa tapahtui 1986, levisi ydinsäteily Eurooppaan tietoa nopeammin.

Valvonta ja kansainvälinen yhteistyö säteilyturvan alalla on lisääntynyt 30 vuodessa. Tänä päivänä Tshernobylin kaltainen onnettomuus huomattaisiin välittömästi, sanoo säteilyturvan valmiusasiantuntija Jan Johansson.

Pohjoismaidenvälinen yhteistyö on kansainvälisesti katsottuna erityisen tiivistä. Pohjoismaat ovat sopineet yhteisistä toimista onnettomuuden sattuessa.

– Vaikka maat eivät onnettomuuden sattuessa toimisikaan samalla tavalla, on naapurin toimien ymmärtäminen tärkeää, Johansson sanoo. 

Yhteistyölle on hyvät edellytykset, sillä maiden ydinturvallisuutta koskevat lainsäädännöt ovat Johanssonin mukaan lähes identtisiä.

Pikaisesti tietoa jos jotain sattuu

Myös tiedotuskynnys Pohjoismaiden välillä on alhaisempi kuin mitä kansainvälinen yhteisö edellyttää. Linjana on, että asioista tiedotetaan mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Fukushiman onnettomuus vuonna 2011 opetti, että vaikka ydinonnettomuus ei vaikuttaisi omaan valtioon, saattaa se vaikuttaa valtion kansalaisiin.

– Suomen ja Ruotsin viranomaisten yhtenäinen tiedotus on hämmennyksen välttämisen vuoksi tärkeää, Johansson sanoo.

Hälyytystaso aktivoi toimenpiteet

Ruotsissa on käytössä kaksi hälyytystasoa: korotettu valmiustila ja onnettomuushälyytys. Onnettomuushälyytyksen tekee ydinvoimala.

Kun hälyytys on annettu, kehoitetaan ns. sisemmällä valmiusalueella olevia siirtymään sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja kuuntelemaan ohjeita Ruotsin radion P4-kanavalta.

Sisempi valmiusalue on 12-15 kilometrin säteillä ydinvoimaloista oleva vyöhyke. Alueelle on laadittu evakuointisuunnitelma ja asukkaita informoidaan säännöllisesti siitä, miten hälytyksen sattuessa tulee toimia. Alueella on myös hälyytysjärjestelmä ja joditabletteja alueen asukkaille.

Vastuuta eri viranomaisilla

Onnettomuuden sattuessa operatiivinen vastuu on Lääninhallituksella. Säteilyturvaviranomaisen tehtävänä on toimia neuvoa-antavana tahona ja Yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviranomaisen MSB:n tehtävänä on koordinoida pelastustoimet.

– Sen lisäksi lääninhallituksen kriisiryhmällä on yhteys myös useisiin muihin tahoihin kuten pelastus- ja rajavartiolaitoksiin, Jan Johansson sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".