Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Yli puolet Boråsin romanikerjäläisistä asuu Siinto Hämäläisen takapihalla

Publicerat fredag 6 maj 2016 kl 06.00
Romanikerjäläiset ja Siinto Hämäläinen
(8:05 min)
Siinto Hämäläinen hymyilee kameraan omalla pihalla.
1 av 2
Siinto Hämäläisen pihalla nukkuu 30 kerjäläistä autoissa, asuntovaunuissa ja piharakennuksissa.. Foto: Sveriges Radio/Veronica Karlsson
Siinto Hämäläisen pihalla löytyy paljon roskia.
2 av 2
Siinto Hämäläinen kertoo että on vaikeaa pitää siistinä kun pihalla asuu kolmisen kymmentä ihmistä. Foto: Sveriges Radio/Veronica Karlsson

Siinto Hämäläinen on viimeisen kolmen vuoden aikana majoittanut kolmisenkymmentä kerjäläistä omalla takapihallaan. Tempaus ei ole ollut ongelmaton, mutta ilman hänen apuaan Boråsin kunta olisi pulassa.

Siinto Hämäläinen ja hänen takapihansa on noussut julkisuuteen SVT:n ”Vi kallas tiggare” -dokumenttisarjan kautta. Hämäläisen mielestä SVT ja juontaja Aleksandra Pascalidou ovat onnistuneet siinä mielessä, että sarja on hyvin totuudenmukainen.

– Se on totta, mitä sarjassa näytetään. Mutta sarjassa on vain muutamia kohtia, missä ihmiset huutavat ilkeyksiä kadulla, koska SVT ei halunnut kuvata ihmisiä ilman heidän suostumustaan.

Hämäläinen puhuu muun muassa tapauksesta, jossa kerjäläinen kutsuu Hämäläistä mafiapäälliköksi Boråsin keskustassa, mutta Hämäläinen itse kohauttaa olkapäitään ja toteaa, että puute saattaa aiheuttaa epäasiallisia reaktioita.

                                         

Ilman Hämäläistä kunta olisi pulassa

Hämäläisen takapihalla asuu yli puolet Boråsin kerjäläisistä ja ilman hänen panostaan kunta olisi pulassa.

– Aika usein ihmiset taputtavat minua selkään ja sanovat, että teen hyvää työtä, mutta lisäapu tulee harvoin kysymykseen.

Kolmen vuoden aikana Siinto Hämäläinen on saanut kuulla valitusta kunnalta ja naapureilta.

Olisi parempi jos he tulisivat tänne auttamaan. Kerjäläisten auttaminen pitäisi olla kaikkien vastuulla.

Vähemmän rahaa

Vuodenvaihteen jälkeen romanikerjäläisten elämä on ollut entistä hankalampaa. Ruotsalaisten anteliaisuus vaikuttaa loppuvan, kertoo Hämäläinen.

Tammikuussa on yleensä vaikeampaa kerjäläisille koska jouluna kulutetaan liikaa ja sitten tammikuussa rahat ovat loppu. Se on ihan ymmärrettävää, mutta myös helmikuu oli kerjäläisille vaikea kuukausi.

Ruotsin vajaalle 5000 kerjäläiselle vuosi on alkanut synkästi.

Kerjäläisasioita hallituksen toimesta koordinoiva Martin Valfridsson sanoi helmikuussa, että kerjäläislapsille ei pitäisi tarjota koulunkäyntiä.  Samalla Valfridsson kehotti ihmisiä lahjoittamaan rahaa kerjäläisten kotimaihin mieluummin kuin antamaan taskurahojaan yksittäisille kerjäläisille.

Siinto Hämäläinen luulee, että lausunto on vaikuttanut siihen, että kerjäläiset ovat joutuneet tukalaan tilanteeseen.

– Romaniassa ei ole järjestöjä, jotka voisivat auttaa kerjäläisiä paikan päällä. Kerjäläiset ovat pysyneet nostamaan elintasoaan juuri kerjätyllä rahalla, Hämäläinen sanoo.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".