Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Mälarenin vesi saa moitteita, kalakanta kiitosta

Julkaistu onsdag 11 maj 2016 kl 06.15
"Kalat reagoivat ilmanpaineeseen"
(6:28 min)
Urheilukalastaja Kari Rissanen kehuu Mälarenia. Järvessä on runsaasti ahventa, haukea ja siikaa.
Urheilukalastaja Kari Rissanen kehuu Mälarenia. Järvessä on runsaasti ahventa, haukea ja siikaa. Foto: Jukka Painilainen SR Sisuradio

Mälarenin veden laatu ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Varsinkin ravinnekuorma on liian suuri. Järven kalakanta sen sijaan voi hyvin.

Kari Rissanen virvelöi Mälarenin rannalla, muutaman kilometrin päässä Västeråsin keskustasta. Olosuhteet ovat kuin keskikesällä, vaikka oikeasti eletään vielä kevättä. Kalaonni ei tällä kertaa ole myötä.

– Liian hieno ilma. Pitäisi olla pilkkimässä tuolla syvemmillä vesillä. Rannan lähellä ei saa nyt kalaa kuin onkimalla. Ilmanpaine tekee sen. Kyllä kalat tuntevat, milloin on korkeapaine ja milloin matalapaine, Rissanen opastaa.

Ympäristömyrkyt eivät aiheuta ongelmia

Kalaa Mälarenissa kuitenkin riittää ja vieläpä laadukasta. Kalatalousasiantuntija Ronnie Hermansson Västmanlannin lääninhallituksesta on tyytyväinen kalakannan tilaan.

– Se on vakaa ja laadukas. Toisin kuin muissa isoissa järvissä ja rannikolla, ympäristömyrkyt eivät ainakaan toistaiseksi ole aiheuttaneet ongelmia, ja nykyiset kalastusmäärätkin ovat kestävällä tasolla. Järvi on hyvä ruuan lähde, hän arvioi.

Urheilukalastajien lisäksi Mälarenillä liikkuu ammattilaisia.

– Kaiken kaikkiaan ammattikalastajia on reilut kolmekymmentä, Hermansson sanoo.

Kuhan kutu on vain päivistä kiinni

Tyypillisiä Mälarenin kaloja ovat hauki, ahven ja kuha. Västeråsilaiset Kari Rissanen ja Erkki Pörhö uskovat, että kuhan kutu alkaa olla käsillä. Silloin se myös syö hyvin.

– Nyt on vesi lämmennyt, ja sen pitää olla noin yksitoista-asteista, jotta kuha rupee kutemaan. Kyse on vain päivistä, Pörhö arvioi.

– Kun uusi kaisla yltää kymmenisen senttiä pinnan yläpuolelle, silloin kuha yleensä kutee. Ihan vielä se ei yllä niin korkealle, Rissanen toteaa.

Kaksikko kiittelee Mälarenin kalavesiä.

– Oikein hyvä kalajärvi. Siinä on mahtavia ahvenia ja iso haukikanta. Ammattikalastajathan vievät suurimman osan haukisaaliistaan Ranskaan. Siellä hauki on suurta herkkua, Rissanen kertoo.

Korjaavia toimia tarvitaan nopeasti

Vaikka kalakanta voi hyvin, itse veden laadussa ei ole kehumista. Järvestä tehdään juomavettä neljäsosalle Ruotsin asukkaista, mutta sen laatu on pitkään jäänyt tavoitteista. Västamanlannin lääninhallituksen asiantuntija Johan Axner ei anna järvelle kovin korkeaa arvosanaa.

– Ennen kaikkea tarvitaan toimia, jotka vähentävät ravinnekuormaa. Olennaisinta on siis se, mitä tehdään maatiloilla, joilta ravinteet valuvat järveen. Mutta myös kaupungeissa ja teollisuudessa riittää vielä tehtävää, hän sanoo.

Järven veden tila on ollut melko samalla tasolla parikymmentä vuotta.

– Mälaren voi kyllä suhteellisen hyvin, mutta laatu ei ole riittävän hyvä. Pitää muistaa, että järvestä otetaan paljon juomavettä. Korjaavilla toimilla alkaa olla kiire, hän huomauttaa.

Leväkukinnot paljastavat veden tilan

Ravinnekuorma on Axnerin mukaan vielä isompi Hjälmarenissa, joka kuuluu samaan valuma-alueeseen. Kalamies Pörhön arvio Mälarenin laadusta on karu.

– Näkeehän sen silloin, kun vesi rupeaa oikein kukkimaan vihreänä. Lannoitteet ja kaikki moska, mitä järvessä on; totta kai ne vaikuttavat.



Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".