Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Äidinkielenopettajien laillistamisvaatimuksissa on vielä monta avointa kysymystä

Publicerat onsdag 11 maj 2016 kl 16.42
Sari Pesosen ja Helene Öbergin haastattelu
(2:25 min)
Oppilaat istuvat luokassa selin kameraan, kolme viittaa.
Äidinkielenopettajien pätevyysvaatimukset puhuttavat. Foto: Erik G Svensson / TT

Hallitus haluaa lisätä opettajan ammatin vetovoimaa. Se on pohtinut yhdessä kuntien, maakäräjien ja koulutusalan liittojen kanssa, miten tämä tehdään. Mietinnän lopputuloksena on viisikohtainen suunnitelma.

Yksi opettajan ammatin vahvistamiseen tähtäävistä viidestä linjauksesta koskee opettajien laillistamisvaatimuksia (lärarelegitimation). Vaatimuksen laillisesta pätevyydestä halutaan ulottuvan nyt myös vapaa-ajan ohjaajiin, ammattiopettajiin ja äidinkielenopettajiin.

Edellinen hallitus hylkäsi ehdotuksen äidinkielenopettajien pätevyysvaatimuksesta, koska monelta opettajalta puuttuu siihen oikeuttava koulutus. Tuolloin koulutusministerinä istunut Jan Björklund sanoi, että vaatimus romuttaisi koko Ruotsin äidinkielenopetuksen. Äidinkielenopettajat jätettiin lopulta uudistuksen ulkopuolelle.

Tukholman yliopiston suomen kielen osaston opintorehtori Sari Pesonen kommentoi uusia pätevyysvaatimuksia näin:

– Lähtökohtaisesti voi sanoa, että opettajan ammattipätevyys on tietenkin positiivinen asia. Sitten riippuu ihan siitä, mitä aikataulua laadittaessa mietitään, ja minkälaiset mahdollisuudet äidinkielenopettajille konkreettisesti annetaan siihen muodolliseen pätevöitymiseen.

Aikaa vievä prosessi

Koulutusministeriön valtiosihteeri Helene Öberg tiedostaa, että äidinkielenopettajien osalta pätevyysvaatimusta ei voi toteuttaa kertaheitolla, vaan pian alkavassa selvitystyössä täytyy ottaa huomioon monta asiaa.

– Selvityksessä täytyy kiinnittää huomiota esimerkiksi juuri äidinkielenopettajiin ja siihen, miten heidän kohdallaan pätevöittäminen voidaan toteuttaa, hän sanoo.

Öberg huomauttaa, että opettajien statuksen kannalta on kuitenkin tärkeää, että heidän työnsä katsotaan laillistetuksi ammatiksi. Toisaalta opettajapula aiheuttaa sen, ettei uusia vaatimuksia voida ajaa läpi yhtäkkiä.

– Tähän tarvitaan aikaa. Aivan kuin silloin, kun opettajan ammatille asetettiin pätevyysvaatimukset. Sen toimeenpanossa oli useita eri vaiheita.

Hallituksen puolelta seuraava askel on asettaa selvitystä tekevä toimikunta. Tämä tapahtuu Öbergin mukaan jo ennen kesää.

Vaikutukset selviävät aikanaan

Vielä on liian aikaista sanoa, miten uudistukset vaikuttavat vierasta kieltä äidinkielenään lukeviin koululaisiin. Sari Pesonen pitää kuitenkin mahdollisena, että pätevyysvaatimukset voivat myös johtaa tilanteeseen, jossa oppilaita jää ilman äidinkielen opetusta.

– Toki ne voivat johtaa siihen, jos ajatellaan sitä, että yhä useampi oppilas yhä useammassa kunnassa haluaa lukea äidinkieltään. Jos näitä päteviä opettajia ei ole, tai heille ei ole löytynyt sitä tietä saada muodollista pätevyyttä, ja jos tämä on hyvinkin tiukka eli erivapauksia ei myönnetä, niin toki se voi joissakin tapauksissa johtaa siihen.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".