Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Kielipuoli

#Kielipuoli: Uutisten kääntäjä työskentelee kieli keskellä suuta

Julkaistu fredag 27 maj 2016 kl 12.31
TV-ruudussa näkyvän tekstin takana on paljon työtä
(6:41 min)
Runoilija, kääntäjä Arja Meski siesoo ikkunanääressä. Taustalla rappuset ja ulkona näkyy keväinen maisema.
Runoilija ja kääntäjä Arja Meski. Foto: Riitta Niemi/ Sveriges Radio Sisuradio

Televisiouutisten kääntäminen ja tekstittäminen ei ole vain kielen kääntämistä. Kääntäjä Arja Meskin mukaan kääntäjän on myös perehdyttävä uutisaiheisiin ja tarvittaessa jopa keksittävä uusia sanoja.

Arja Meski on paitsi runoilija myös kääntäjä. Monet ovat varmasti tietämättään lukeneet hänen käännöksiään katsoessaan SVT:n Uutisia. Arja Meski kääntää uutisissa sähkeitä ja juttuja suomeksi ja ruotsiksi, mutta hän vastaa ensisijaisesti suomeksi tehtävistä käännöksistä.

Onnistunut käännös on monen tekijän yhteistyön tulos

Tutun aiheen kääntäminen on Arja Meskin mukaan useimmiten helppoa, mutta usein kääntäjä tekee paljon taustatyötä eli selvittää termejä ja perehtyy käsiteltävään asiaan ennen kuin hän voi ryhtyä kirjoittamaan ruudussa näkyvää tekstiä. 

Kääntäminen ei koskaan ole vain kielen kääntämistä vaan se on myös kielen taustalla olevien asioiden selvittämistä. Loppujen lopuksi minun on ymmärrettävä asiasta yhtä paljon kuin uutisen tehneen toimittajankin.

Arja Meskin mukaan uutisten kääntäminen on usein yhteistyötä niin toisen kääntäjän, toimittajan kuin asiantuntijoiden kanssa. Haasteellista on, että lyhyessä tekstityksessä pitää niin monen asian osua kohdalleen.

Uutisten tekstityksessä käytettävissä oleva tila on 80–85 merkkiä. Siis pienempi kuin esimerkiksi twiitissä, johon mahtuu 140 merkkiä.

Ruotsinsuomea tarvitaan uutisissa

Uutisia tehdään ruotsinkielisessä ympäristössä, eikä esimerkiksi virastojen ja termien nimille ole virallista suomenkielistä vastinetta. Kääntäjät tekevät yhteistyötä Ruotsinsuomalaisen kielineuvoston kanssa ja luovat tarvittaessa jopa aivan uusia sanoja.

Meskin mukaan ruotsinsuomalaisiin sanoihin turvaudutaan silloin, kun vastaava suomenkielinen termi ei täysin vastaa ruotsinkielistä.

– Esimerkiksi ruotsissa on undersköterska ja Suomessa suunnilleen vastaavasti käytetään lähihoitajaa. Mutta koska käsitteet eroavat toisistaan on päädytty siihen, että meillä undersköterska on "alihoitaja", Meski selittää.

Ruusuja tulee harvoin, risuja rapsahtaa virheistä

Uutisten kääntäjät saavat harvoin katsojilta ruusuja tai risuja, mutta kun palautetta tulee, se tulee yleensä aina samoista asioista.

– Jos me satumme tekemään virheen ja se huomataan, niin silloin tulee palautetta hyvin äkkiä, Arja Meski naurahtaa.

Toinen toistuva palautteen aihe on suomenkielisen termi ruotsinsuomalainen, joka voidaan kääntää ruotsiksi joko sverigefinne tai sverigefinländare.

– Me yritämme olla siinä koko ajan kieli keskellä suuta, jotta se menee oikein, mutta joskus erot ovat niin hiuksen hienoja, että on vaikea sanoa kumpi ruotsinkielisestä termeistä asia yhteyteen paremmin sopisi. Tästä me saamme hyvin usein palautetta, Arja Meski kertoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".