Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Skolinspektionen: Esikoulussa ei oikeutta äidinkielenopetukseen

Julkaistu torsdag 19 maj 2016 kl 10.27
"Lasten kieltä tuettava esikoulun arjessa"
(1:41 min)
Barn på en förskola.
Arkivbild. Foto: Annika Augustsson/Sveriges Radio.

Koulutarkastuslaitos Skolinspektionenin mukaan esikoulussa ei ole oikeutta varsinaiseen äidinkielen opetukseen. Äidinkielen opetusta lastensa oikeutena pitäneet vanhemmat ovat käsittäneet asian väärin.  

Yhä useampi kunta luopuu äidinkielen pedagogeista esikouluissa. Vastuu lasten äidinkielten kehittämisestä siirretään esikoulujen ruotsinkieliselle henkilökunnalle.

Viimeisin esimerkki tästä on Uppsala, jossa ehdotus tämänlaisesta muutoksesta on nyt poliitikkojen pöydällä. 

Vanhemmat ja tutkijat ovat nousseet protestiin ehdotusta vastaan.

Koulutarkastuslaitos Skolinspektionenin mukaan suunta on kuitenkin oikea. 

Koululain mukaan äidinkielen tuen tulee olla osa esikoulun arkea. Sitä ei ole tarkoitus järjestää niin, että lasten äidinkieltä osaavat kielipedagogit tulevat esimerkiksi kerran viikossa pitämään lapselle muusta toiminnasta erillään olevaa äidinkielen opetusta.

Koulutarkastuslaitos arvostelee kuntia, joissa äidinkielen tuki on ratkaistu kerran tai pari viikossa esikoulussa vierailevien äidinkielen opettajien avulla.

– Aika usein annamme kunnille huomautuksia siitä, että lasten kieliä ei tueta aktiivisesti esikoulujen jokapäiväisessä arjessa, Olivestam Torold sanoo. 

Tarkastaja Helena Olivestam Toroldin mukaan vanhemmat eivät voi odottaa varsinaista äidinkielen opetusta esikoulussa. 

Jos vanhemmat odottavat, että esikoulussa annettaisiin äidinkielen opetusta kielissä, heillä on väärä oletus. Emmehän anna myöskään erityistä matematiikan tai tekniikan opetusta erityisen lahjakkaille lapsille esikouluissa, ja emme siis myöskään erikielisille lapsille. 

Eivätkö vanhemmat voi odottaa, että saavat tukea siihen, että lapsi oppisi muutakin äidinkieltä kuin ruotsia esikoulussa? 

– Tottakai voivat. Se pitää vain tapahtua leikin kautta. Kyllä lasten pitää koululain ja esikoulun opetussuunnitelman mukaan saada kehittää kaikkia kieliään. 

Miten lasten kieltä kehitetään ilman pedagogeja, jotka osaavat kieltä? 

– Saamme aina välillä sen kysymyksen kunnilta, kun olemme antaneet asiasta huomautuksen. Miten tämä pitäisi toteuttaa? Silloin viittaamme Kouluvirastoon, jolla on neuvoja siitä, miten käytännössä voisi tehdä, Olivestam Torold sanoo.

Kylttejä ja kirjoja pedagogien sijaan

Osa kunnista on Koulutarkastuslaitoksen kritiikin jälkeen lopettanut lasten äidinkieltä osaavien pedagogien käytön. Näin on tapahtunut esimerkiksi Tukholmassa ja Malmössä.

Äidinkielen pedagogit on korvattu muun muassa sillä, että lasten esikouluihin on hankittu esimerkiksi suomenkielisiä kylttejä ja kirjoja tai teknisiä apuvälineitä, kuten tablettitietokoneita tai kielenkääntökyniä.

Ruotsinkielinen esikouluhenkilökunta on myös välillä yrittänyt opetella loruja tai lauseita eri kielillä.

"Absurdeja tilanteita"

Monet Sisuradion haastattelemat vanhemmat ovat pitäneet muutoksen myötä syntyneitä tilanteita surkuhupaisina. Kukaan ei esimerkiksi ole osannut lukea suomenkielisiä kirjoja ja kylttejä, ja lapset ovat ihmetelleet kun esikoulun henkilökunta on yrittänyt lausua suomenkielisiä sanoja.

Vakavampi kritiikki vanhemmilta on kuitenkin ollut se, että lasten kielenkehitys on muutoksen seurauksena pysähtynyt.     

Appeja, satuja, radio-ohjelmia

Kouluvirasto ei anna yksityiskohtaisia neuvoja siitä, miten esikoulun kielituki tulee toteuttaa.

Viraston kotisivulta löytyy kirjanen monikielisyydestä esikouluista ja vinkkejä saduista, kieltä kehittävistä tv- ja radio-ohjelmista sekä peleistä ja apeista.

Kouluviraston opetusneuvos Magdalena Karlssonin mukaan paras tilanne on kuitenkin, että kielen kehityksessä vastaa pedagogi, joka osaa lapsen kieltä.

– Paras tilanne on luonnollisesti, jos henkilökunnan keskuudessa on pedagogi, joka osaa lasten kieliä, mutta käytännössähän henkilökunta voi harvoin osata kaikkien lasten kieltä.

Eikö voi käyttää kiertäviä pedagogeja, jotka osaavat lasten kieltä?   

Voi tietysti. On aivan mahtavaa, jos käytettävissä on äidinkielen pedagogeja tai henkilökuntaa, joka osaa lasten kieltä, mutta tämä ei voi korvata sitä työtä, mitä jokaisessa esikoulussa pitää arjessa tehdä kaikkien lasten kielenkehityksen edistämiseksi. On väärinkäsitys, että olisimme sitä mieltä, että äidinkielen pedagogien käyttö pitää lopettaa.

Miksi sitten monet kunnat poistavat äidinkielen pedagogit siinä yhteydessä kun he siirtyvät malliin, jossa kaikkien esikoulujen normihenkilökuntaa vastaa lasten kielenhkehityksestä?

– Ehkä tämä on resurssikysymys. En osaa sanoa. Sitä on kysyttävä kunnilta, jotka näin tekevät, Karlsson sanoo.


Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".